tag:blogger.com,1999:blog-5304336848922793698.post8756519090535576265..comments2023-06-17T11:54:04.246+03:00Comments on Rokkirekki: Parisuhteellisuusteoriallaurahttp://www.blogger.com/profile/12182684796225104885noreply@blogger.comBlogger62125tag:blogger.com,1999:blog-5304336848922793698.post-379244185708214432012-03-02T09:45:43.374+02:002012-03-02T09:45:43.374+02:00voi kiitos ihanasta kommentista! <3 mä niin odo...voi kiitos ihanasta kommentista! <3 mä niin odotan jo kesää kun olis taas enemmän aikaa blogille eikä kaikkea kirjotusenergiaa tarvitsisi laittaa kouluun & kandityöhön! :)llaurahttps://www.blogger.com/profile/12182684796225104885noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5304336848922793698.post-5848710171363835622012-03-02T00:30:19.813+02:002012-03-02T00:30:19.813+02:00Olen uusi lukijasi. :) Löysin tämän aarteen tuolta...Olen uusi lukijasi. :) Löysin tämän aarteen tuolta tykätyimmät-osiosta. Aivan mahtavaa kirjoittamista! Itse olen ollut 3,5 vuotta suhteessa ja tuntuu, että joka päivä koen samat dilemmat kuin säkin. Jatka kirjoittamista! Sulla on lahjoja siihen! :)Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5304336848922793698.post-11854858998270469302012-01-16T17:38:58.894+02:002012-01-16T17:38:58.894+02:00Tätä tekstiä oli kaikin tavoin pelottava lukea, si...Tätä tekstiä oli kaikin tavoin pelottava lukea, sillä myös minun poikaystäväni nimi on Kimmo ja turhankin monet parisuhteen tuntomerkit tuntuvat täsmäävän, heh!Missushttp://youcancallmemiss.wordpress.comnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5304336848922793698.post-38115129209387164742011-09-03T12:10:46.208+03:002011-09-03T12:10:46.208+03:00siis voi jestas. kiitos tästä ja kiitos, että oot ...siis voi jestas. kiitos tästä ja kiitos, että oot taas back in business. tää jotenki herätti mua itteeni niin paljon. mun käytöstä ja ajatuksia. vitsi kiitos!Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5304336848922793698.post-48398473799836729172011-08-30T18:50:36.154+03:002011-08-30T18:50:36.154+03:00laura, sä oot niin hyvä!! osaat kirjoittaa todella...laura, sä oot niin hyvä!! osaat kirjoittaa todella :> tää on aitoo, ei mitään pintaliitopaskaa. me likes <3Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5304336848922793698.post-60038898575639803772011-08-29T20:50:28.192+03:002011-08-29T20:50:28.192+03:00Munkin poikaystävä jättää keittiön ja vaatekaapin ...Munkin poikaystävä jättää keittiön ja vaatekaapin ovet aina auki ja se ON ÄRSYTTÄVÄÄ! :D Mikä siinä on kun miehet ei osaa haha. Ihana teksti kaima ♥Laurahttps://www.blogger.com/profile/11439170172985503351noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5304336848922793698.post-14258377929960787302011-08-29T01:23:34.219+03:002011-08-29T01:23:34.219+03:00Ymmärrän.. Mutta niinhän se menee, että jokaisen i...Ymmärrän.. Mutta niinhän se menee, että jokaisen ihmisen elämänkokemukset tekee siitä elämästä sen mikä se on. Jos mä en ois sillon aikoinaan tavannu mun miestä nii mulla menis aika heikosti..<br /><br />Jokatapauksessa, oon ilonen sun puolesta, että oot huomannu tuon piirteen itsessäs ja haluat tehdä sille jotain. On se rakkaus vaan niin ihana asia, että kyllä siitä haluaa pitää kiinni!:)hheidinoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5304336848922793698.post-20785115197378218532011-08-28T12:50:01.732+03:002011-08-28T12:50:01.732+03:00Ihana! Nii että ihana! Mä koen itteni just samanla...Ihana! Nii että ihana! Mä koen itteni just samanlaiseks, mutta kai mä sitte oon jonkuu verta tossun alla kun siitä huolimatta oon vaan ja ainoastaan aina antinkaa :D No ei mutta nyt oon jopa uskaltautunu sanomaan sille suoraan! Esim. kun se aina valittaa että kun on ite vuorotyössä, ja minä käyn koulua ja iltaisin sotten salilla tai muuta niin ettei ikinä nähä.. En kuulemma ois saanut tehä ite iltatöitä. Just joo haosta kakka! No nyt on töitä ja ihan hyvin me pärjätään! Sama kun Antti on mua vuotta vanhempi ja jo vuoden aikaisemmin käynyt juhlimassa kavereitten kanssa, ei montaa kertaa mutta kuitenkin, niin kun ilmotiin kun sillä oli yövuoro että lähen tyttöjen kaa ulos nii vastaus oli jotsain epäselvää mutinaa "jaaha". No jep nimenomaan. Mä menen tyttöjen kansssa ulos ja pidetään hauskaa! Ei se sitä tarkota että hei me etitään miehet ja sekoillaan. Nol se siitä. Sitten on vielä tämä kullan rakas harrastus jääkiekko, joka nyttemmin on täksi kaudeksi vaihtunut valmentamiseen. Kun hän aina sanoo että voisin käydä salila silloin kun heilläki on treenit koska et ehitää sitte nähä. No vittu anteeks ei oo sali auki about 19-22 välisenä aikana! :D Mähän meen just silloin ku mua huvittaaa enkä silloin ku sä halut :D Joo.. välillä ahistaa, välillä en tahdo mitään muuta kuin olla kullan kainalossa ja kuitenkin rakastan anttia ylikaiken ja tahdon mennä naimisiin ja perustaa perheen, maksaa yhdessä lainoja, matkustaa, viedä lapsenlapsia matkoille etc Antinkaa!:) sitä täytyy vaan vähän kouluttaa. Yes, I want to bet with my girls, and not you!Jessikahttps://www.blogger.com/profile/12629989557454891788noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5304336848922793698.post-62527680046950750852011-08-28T09:15:32.720+03:002011-08-28T09:15:32.720+03:00ihan mielettömän ihana postaus <3 vaikkakin nap...ihan mielettömän ihana postaus <3 vaikkakin napotin julkisella paikalla sit kyyneleet silmissä :D<br /><br />ollaan oman miehekkeen kanssa oltu yhdessä vajaat kolme vuotta, kihloissa niistä vajaat kaks ja nyt oon pikkuhiljaa alkamassa päästä eroon tuosta "kohta me erotaan kuitenkin" -fiiliksestä. onneks :) kyseessä on mun ensimmäinen virallinen poikaystävä ja jotenkin vaan alkuun tuli ajateltua, et kun ne kaikki muutkin jutut on menny päin prinkkalaa, niin mikspä tämäkään onnistuis. vaan onneks tosiaan alkaa jo luottaa siihen, ettei se toinen oo menossa siitä mihinkään :) <3tepenoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5304336848922793698.post-72413719532400068702011-08-28T01:40:59.458+03:002011-08-28T01:40:59.458+03:00Kannattaa nauttia juuri siitä ajasta ja hetkestä j...Kannattaa nauttia juuri siitä ajasta ja hetkestä joka on menossa. Sitä kun ei tosiaan ikinä tiedä, että mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Ei tiedä vaikka sitä joskus keski-iässä eroaisi ja menisi uudestaan naimisiin jonkun toisen kanssa. Tai kuten minulla kävi, että silloinen poikaystäväni menehtyi yhtäkkiä kahden vuoden seurustelun jälkeen ja voi sanoa, että hän oli täydellinen sielun veljeni. Silti löysin myöhemmin ihanan miehen, erilaisen, mutta ihanan. Nyt ollaan kihloissa ja ostettiin juuri yhteinen asunto :) <br />Tosin helpommin sanottu kuin tehty, että älä murehdi tulevia tai menneitä, mutta aina voi yrittää, omista ajatuksistahan se on vain kiinni!<br /><br />-E89Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5304336848922793698.post-21106652585488744722011-08-28T00:04:09.822+03:002011-08-28T00:04:09.822+03:00oot ihana <3
mäki oon koko elämäni ollu tosi i...oot ihana <3<br /><br />mäki oon koko elämäni ollu tosi itsenäinen, ainoona lapsena oon tottunu oleen yksin ja viettämään aikaa itekseni, on mulla kavereita joiden kanssa on hauskaa aina ku niitä nään mut joita en juurikaan jäis ikävöimään jos en enää ikinä näkis. tai ehkä jäisin jollain tasolla mut en niin et se jotenki erityisemmin vaikuttais mun elämään. mä jatkaisin niinku aina ennenkin, tapaisin uusia ihmisiä jotka olis taas hetken osa mun elämää kunnes olis aika siirtyä eteenpäin. sit tuli Joonas ja sit tuli pelko. siitä et toinen ei ehkä ookaan maailman loppuun asti tossa vieressä, entä jos me ei kuollakaan 100-vuotiaina toistemme sylissä nukkuen vaan toiselle käy jotain ku kaikki on vielä ihan kesken. mut mä en ikinä vaihtais tätä fiilistä takas mun huolettomaan itsenäisyyteen koska mikään ei voi olla hienompaa ku jakaa elämänsä ja ajatuksensa ja sydämensä ja sielunsa ton yhen kanssa, aina.<br /><br />ööh, ja toivotetaan nyt vaikka vielä kaikkea hyvää teille nii täs kommentissa on ehkä joku pointtikin! :DAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5304336848922793698.post-20944503652566108032011-08-27T21:00:25.925+03:002011-08-27T21:00:25.925+03:00Ciela: voi kiitos!
hheidi: ehkä mä sillä tän halu...<b>Ciela:</b> voi kiitos!<br /><br /><b>hheidi:</b> ehkä mä sillä tän halusinkin kirjottaa - toi sun ajatusmaailma kun yleisesti taitaa olla se "oikeampana" pidetty.. :) ja hyvä että onkin! mä luulen kans, että mulla ois aika samanmoinen, jos oisin edelleen sen pojan kanssa, jota tapailin sen viis, kuus vuotta sitten, mutta sitten tulikin sydänpipi ja sen jälkeen suhteisiin onkin ollut vaikeampi samalla tavalla luottaa. mutta ihana kuulla että teillä menee hyvin, ja tiedätte olevanne yhdessä aina 3) emmä tätä ajatusmallia ihan itsekkyyttäni tosiaan valinnu, mutta niin se elämä vaan muuttaa ajatuksia suuntaan ja toiseen.. :)<br /><br /><b>Peeta:</b> voi kiitos ihana!<br /><br /><b>anonyymi:</b> jollekulle ei ihan tainnu aueta tän tekstin sanoma :) ?! kokeileppa vaikka lukea aluks se uudestaan, sen jälkeen vaikka toi mun <b>hheidille</b> suunnattu vastaus! ihan ajatuksen kanssa tällä kertaa :)<br /><br /><b>anonyymi:</b> kiitos romaanista, ihana kuulla teidänkin kokemuksia ja ajatuksia 3) tylsä näitä omia juttuja täällä yksin ois höpistä! jotenkin kun seuraa ympärillä kaikkea ystävien parisuhteista kaikenmaailman leffoihin, niin ei sitä aina tule edes mieleen, että suhteessakin pitäis OPETELLA olemaan, ettei se tuukaan automaationa! toki ihan mahtavaa jos joillekin tulee, mutta meille keille ei, niin no, aina tosiaan siihenkin onneks pystyy sopeutumaan, ja tavallaan kasvamaan sit yhteen sen toisen kanssa :)<br /><br /><b>Murmu:</b> voi kiitos ihana! enköhän mä jatka kun mulla on näin parhaita lukijoitakin :)llaurahttps://www.blogger.com/profile/12182684796225104885noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5304336848922793698.post-4071946396768172652011-08-27T19:02:22.015+03:002011-08-27T19:02:22.015+03:00Nainen, sä osaat kirjottaa! Tää blogi on kyllä iha...Nainen, sä osaat kirjottaa! Tää blogi on kyllä ihana piristysruiske. Sen näkee et sä kirjotat suoraan sydämestä ja juuri niistä asioista mistä haluat kirjoittaa :) Selailin kaikki sun kirjotukset läpi kun jäin koukkuun. Jatkahan meidän päivien piristämistä <3Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5304336848922793698.post-79792058974288196142011-08-27T12:11:56.142+03:002011-08-27T12:11:56.142+03:00klikkasin tähän postaukseen sattumalta bloglovinin...klikkasin tähän postaukseen sattumalta bloglovinin suosituimmista ja odotin jotai ällösöpöä rakkaustarinaa kuinka ootte tavannut. ja loppujen lopuksi tekstin luettuani kyyneleet valui poskia pitkin.<br /><br />vaikka ikää on mulla mittarisssa hiukan vielä vähemmän kun sulla ja parisuhdekkin kestänyt vasta vuoden niin tunnistin tästä itseni ja omat ajatukseni niin selvästi.<br /><br />varsinkin suhteen alussa minä halusin pitää kynsin ja hampain kiinni kaikesta ajastani ystävien kanssa, en halunnut luopua mistään. ja kun sitten toinen puolisko vähän muistutteli olemassa olostaan minä sanoin että "en halua olla se joka hylkää ystävänsä parisuhteen takia, enkä ole sitä mieltä että kaikki aika pitää viettää yhdessä" ja sitten erityisesti "sitten vasta niitä ystäviä tarvitsen jos me erotaan mitä mää sitten tekisin?"<br /><br />kun toinen oli suhteessa mukana sillä pysytään yhdessä meiningillä ni eihän hän ollut lainkaan iloissaan kuullessaan tämmöistä. kuitenkin asiasta päästiin yli ja nyt olen opetellut seurustelua. sitä että on ihan ok olla ikävä toista ja viettää joskus koko päivä hänen kanssaan. tälle toiselle kun se oli alusta asti itsestäänselvää.<br /><br />vieläkin kamppailen asian kanssa ja yritän muuttaa ajattelutapaani. edelleen minulle on vaikeaa esimerkiksi luvata että huomenna nähdään vaan minun on keksittävä kaikenlaista mitä voi tapahtua eikä voidakaan nähdä ja sanon että no katellaan, se vähän riippuu... silti aina kuin mahdollista käperryn loppujenlopuksi siihen tuttuun lämpimään ja turvalliseen kainaloon niiiin onnellisena ja paras tunne ehkä ikinä on se kun kulta tulee reissultaan ja se kalvava ikävä on vihdoin ohi ja tuntuu ettei voi päästä tarpeeksi lähelle toista.<br /><br />ohhoho, tulipa romaani :oAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5304336848922793698.post-19843631024375779872011-08-27T10:45:41.746+03:002011-08-27T10:45:41.746+03:00Kummallinen ajatusmaailma. Minun mielestä tuo on h...Kummallinen ajatusmaailma. Minun mielestä tuo on hyvinkin itsekästä ja tosi hirveetä on kuunnella tuota "kyllä me vielä joku päivä erotaan". Mut jokainen taaplaa tyylillään, onnea teille siis. :)Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5304336848922793698.post-48148894335534344602011-08-27T10:44:54.097+03:002011-08-27T10:44:54.097+03:00Ihana kirjoitus. kyllä sä vaan osaat kirjottaa! Jo...Ihana kirjoitus. kyllä sä vaan osaat kirjottaa! Jotenkin tuli tosi symppisfiilis. :)Peetahttps://www.blogger.com/profile/04497058924579496106noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5304336848922793698.post-50654738108548631132011-08-27T01:39:38.273+03:002011-08-27T01:39:38.273+03:00Musta oli jännä lukea sun tekstiä ja näitä komment...Musta oli jännä lukea sun tekstiä ja näitä kommentteja, ku niistä näkyy niin hyvin se erilainen ajatusmaailma omaani verrattuna. Kun me alettiin seurustelemaan 7 vuotta sitte, meille oli itsestäänselvyys, että tarkotus on pysyä yhdessä. Kaks vuotta sitte mentiin naimisiin ja ku pappi kysy että tahdotko....rakastaa.....elämän loppuun asti (tai eri sanoilla mut sama tarkotus), niin kummankin ajatukset oli ja on vieläki, että se tahdon tarkotti oikeastikki sitä. Avioero ei meidän ajatusmaailmaan yksinkertaisesti vaan sovi.<br /><br />En kuitenkaan sano tätä mitenkään paheksuvasti tai tuomitsevasti, jokaisella on oma elämä ja saa mun puolesta elää miten itse parhaaksi näkee. Halusin vaan sanoa, kuinka eri tavoilla ihmiset ajattelee tätä(kin) asiaa. :) ja ikäluokkaki on sama, mittarissa on 22 v.hheidinoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5304336848922793698.post-82392390595243387652011-08-26T22:35:15.798+03:002011-08-26T22:35:15.798+03:00Tää oli kuin suoraan mun ajatuksista. Oot ihan mah...Tää oli kuin suoraan mun ajatuksista. Oot ihan mahtava kirjoittaja (siis yleensäkin et vain sen vuoksi ku annoit mun tuntemuksille sanallisen muodon :D)Cielahttps://www.blogger.com/profile/08506374009770291423noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5304336848922793698.post-9804942790465607062011-08-26T20:26:45.344+03:002011-08-26T20:26:45.344+03:00anonyymi: no mutta siitä oppii ja seuraavassa suht...<b>anonyymi:</b> no mutta siitä oppii ja seuraavassa suhteessa osaa ajatella toisin? :)<br /><br /><b>Hippiäinen:</b> kiitos!<br /><br /><b>Ivanka:</b> kai sitä vaan yrittää suojella itseään ajatellen tietävänsä, että ainakaan erot ynnä muut ei tuu yllätyksinä.. Mutta ei se ehkä ihan parasta suhdetta takaa, jos ottaa kaiken kovin varovasti ja "erotaan me joskus kuitenkin" -asenteella :D<br /><br /><b>mirjam:</b> kiitos ♥llaurahttps://www.blogger.com/profile/12182684796225104885noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5304336848922793698.post-31397312966614069862011-08-26T18:53:50.509+03:002011-08-26T18:53:50.509+03:00Mun fiilikset tiivistettynä: ihana postaus, ihana ...Mun fiilikset tiivistettynä: ihana postaus, ihana laura♥mirjamnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5304336848922793698.post-38049519184611197132011-08-26T16:28:19.606+03:002011-08-26T16:28:19.606+03:00Aivan mahtava postaus: kolahti ja kovaa! Sinä jos ...Aivan mahtava postaus: kolahti ja kovaa! Sinä jos joku osaat kirjoittaa! :-)<br />On hassua, miten useimmat meistä miettivät seurustelusuhteessa juurikin niitä raha- ja omistusasioita, vaikka mammona ja rakkaus ovat niin kaukana toisistaan. Itsekin funtsailen harva se päivä, raaskiiko ostaa kallista lahjaa toiselle tai vaikka sitä "yhteistä sohvaa", jos ero tuleekin ja se toinen saa sohvat ja kalliit lahjat, jotka minä olen maksanut. Samalla painiskelen kuitenkin omantuntoni kanssa: miksi mietin tällaista, kun suhteemme voi kuitenkin kohtuullisen hyvin? Miksi varaudun pahimpaan? Miksi mietin eroa ja sen toisen vikoja luonteessa, ulkonäössä ja arkirutiineissa, vaikka rakastan ja haluan olla toisen kanssa? Omalla kohdallani se Akilleen kantapää on varmasti juurikin se, että kriiseilen yksinäni seurustelusuhteessa, jossa ei loppujen lopuksi siihen edes syytä ole. Huh, tulipas pitkät jorinat.. :-DIvankanoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5304336848922793698.post-63578291700343339662011-08-26T15:51:15.642+03:002011-08-26T15:51:15.642+03:00Hyvä kirjoitus.
HippiäinenHyvä kirjoitus.<br /><br />HippiäinenAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5304336848922793698.post-85305782604127911002011-08-26T13:44:19.689+03:002011-08-26T13:44:19.689+03:00IHANA teksti! Tuli tippa linssiin. Nyt kyllä vähän...IHANA teksti! Tuli tippa linssiin. Nyt kyllä vähän inhoan sua koska pakotit mut kattoon peiliin ja tajusin että mun viimeisin parisuhde kaatui osittain siihen et ajattelin koko ajan et koska erotaan... :DAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5304336848922793698.post-12533469404270738152011-08-26T12:02:12.062+03:002011-08-26T12:02:12.062+03:00jenski: niinpä, jos joskus on sattunu niin kai sit...<b>jenski:</b> niinpä, jos joskus on sattunu niin kai sitä jotenkin kuvittelee suojelevansa itseään jos pitää itsensä vähän kauempana.. mutta toisaalta, voiko sitten nauttia senhetkisestä suhteestkaan kunnolla, jos ei siinä ihan täysillä ole mukana?! <br /><br /><b>anonyymi:</b> toivottavasti asiat selviää sielläkin suunnalla! ♥<br /><br /><b>Juni:</b> se on yllättävän hankalaa jakaa sitä perusarkea toisen kanssa, etenkin kun molemmilla on siitä "ihan vaan olemisesta" ihan erilaiset näkemykset, meillä ainakin.. mutta kyllä se siitä alkaa hioutua jos on hioutuakseen, ja jos ei, niin, no sit sitä ei oo vaan tarkotettu niin.. :)<br /><br /><b>Reetta:</b> voi kiitos :)<br /><br /><b>Anni:</b> ihana kuulla :)<br /><br /><b>Reetta:</b> muumimukit on hei myös mun ;) mutta joo, kyllähän noita tavallaan mun mielestä on sinäänsä ihan ok miettiä, koska eihän sitä ikinä tiedä mitä tapahtuu, MUTTA jos suhde/arki alkaa pyörimään sen ympärillä, että JOS/kun me erotaan, niin se tuskin tekee siitä arjesta kovin kummosta.. :)llaurahttps://www.blogger.com/profile/12182684796225104885noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5304336848922793698.post-51622930932273387732011-08-26T11:16:13.630+03:002011-08-26T11:16:13.630+03:00Melkolailla samanlaisia ajatuksia on pyörinyt tääl...Melkolailla samanlaisia ajatuksia on pyörinyt täälläkin päässä välillä. Olen salaa mielessä miettinyt, että JOS (en sentään KUN) me joskus erotaan, niin minulle jää vain muumimukit ja marimekon lakanat, kun kaikki muu taitaa olla poikaystävän. Olen myös pohtinut, kummalle koiramme menisi (minulla on enemmän aikaa sen hoitoon, poikaystävällä taas enemmän rahaa esim. eläinlääkärikuluihin). Lisäksi kävin suhteemme aikana puoli vuotta vaihto-opiskelijana ulkomailla ihan vain todistaakseni ainakin itselleni, että pärjään kyllä omillanikin. (Tietysti olen näin jälkikäteen iloinen ihan muista syistä, että tuli lähdettyä.) Kovasti siis pohdin näitä asioita ja yritän säilyttää myös sen itsenäisen puoleni erillisine kaveri-iltoineen ja lomamatkoineen. Tietysti joskus olisi myös hyvä uskaltaa ajatella, että "entäs jos me ei koskaan erotakaan???". :)<br /><br />- ReettaAnonymousnoreply@blogger.com