Ruutupaita ja parempi fiilis
takki: Lindex / huivi: Vila / paita&kengät: Monki / leggarit: Pieces / laukku: H&M
Kuvissa asua keskiviikolta, Elvin synttäripäivältä ja samaiselta päivältä, jolloin kävin ottamassa neljännen tatuointini. Kaivoin jostain laatikoideni perältä nuo biker-legginsit (jos tosi tarkkaan katsoo, niin jee, ekasta kuvasta saattaa saada edes vähän sen käsityksen että siinä on polvissa tollaset.. no, biker-yksityiskohdat :D), koska päälle piti saada jotain pehmeää ja kiristämätöntä, että uuden tatuointini kanssa oli vielä kiva kotiutuakin. Toi ruutupaitakin on rakkautta jo viime keväältä, joskus blogitaukoni aikana olen sen ostanut ja käyttänytkin about päivittäin maaliskuusta kesäkuuhun! Nyt taas syksyn tullen uudestaan käyttöön, löövlööv.
Nyt palauduttiin Kimmon kanssa juuri Turun reissulta, ja voin sanoa, että tämä viikonloppu oli ehdottomasti juurikin sitä, mitä maailman eniten nyt tarvitsin. En tiedä ootteko huomannu, oon ainakin kovasti yrittäny olla sitä näyttämättä, mutta mulla on ollut ehkä maailmankaikkeuden rankimmat kolme viikkoa nyt takana, ollaan saatu taas ihmissuhteita niin solmuun kuin mahdollista. En halua kamalasti tällaisista asioista puhua täällä julkisessa blogissa (moi vaan te uudet lukijat, keitä tänne on löytänyt näemmä jokunen kiitos Annan tänpäiväisen linkkauksen), mutta oon ollu lähiaikoina niin maani myynyt, etten oo oikeasti useina päivinä juurikaan sängystä jaksanut nousta. Mitään katastofaalista ei oo kuitenkaan tapahtunut, eikä tästä mitään järjetöntä draamaa kannata lähteä etsimään, mutta ehkä jollain tasolla olisin jo aikaisemmin voinut tajuta tarvitsevani pienen aikalisän, hetken jolloin voisi vain pysähtyä miettimään asioita ja olla vaan, ilman että on ihan koko ajan menossa kohti itsensä loppuun polttamista. Nyt asiat alkavat kuitenkin ehkä jo vähän näyttää paremmilta, ja jos tästä jotain hyvää haluaa löytää, niin ehdottomasti sen, että mistä tahansa maailmassa selviää, kun on vain ne parhaimmat ihmiset ympärillä. Vaikka kaksi niistä onkin jossain hemmetin Australiassa. Mutta onneks mulla Kimmo, nyt ja aina. Pus.
Nyt palauduttiin Kimmon kanssa juuri Turun reissulta, ja voin sanoa, että tämä viikonloppu oli ehdottomasti juurikin sitä, mitä maailman eniten nyt tarvitsin. En tiedä ootteko huomannu, oon ainakin kovasti yrittäny olla sitä näyttämättä, mutta mulla on ollut ehkä maailmankaikkeuden rankimmat kolme viikkoa nyt takana, ollaan saatu taas ihmissuhteita niin solmuun kuin mahdollista. En halua kamalasti tällaisista asioista puhua täällä julkisessa blogissa (moi vaan te uudet lukijat, keitä tänne on löytänyt näemmä jokunen kiitos Annan tänpäiväisen linkkauksen), mutta oon ollu lähiaikoina niin maani myynyt, etten oo oikeasti useina päivinä juurikaan sängystä jaksanut nousta. Mitään katastofaalista ei oo kuitenkaan tapahtunut, eikä tästä mitään järjetöntä draamaa kannata lähteä etsimään, mutta ehkä jollain tasolla olisin jo aikaisemmin voinut tajuta tarvitsevani pienen aikalisän, hetken jolloin voisi vain pysähtyä miettimään asioita ja olla vaan, ilman että on ihan koko ajan menossa kohti itsensä loppuun polttamista. Nyt asiat alkavat kuitenkin ehkä jo vähän näyttää paremmilta, ja jos tästä jotain hyvää haluaa löytää, niin ehdottomasti sen, että mistä tahansa maailmassa selviää, kun on vain ne parhaimmat ihmiset ympärillä. Vaikka kaksi niistä onkin jossain hemmetin Australiassa. Mutta onneks mulla Kimmo, nyt ja aina. Pus.
Tunnisteet: asuja
18 kommenttia:
Toivottavasti viihdyit Turussa! ;)
Ihana tuo Lindexin lyhyt nahkatakki, voisin ottaa "kokoelmiini"! :-)
laita sun uuesta tatskasta kuvaa? :)
Onpas jotenkin ihanan näköinen asu! Ja kiva, että olet saanut asioita selvitettyä itsellesi.
onko sun koirasi japaninpystykorva? :) näyttää ainakin niin samalta kun oma karvaturri
Äärettömän ihana ruutupaita! Tahtoo itellekki juuri tuon värisen! :) Sun kuvia on kyllä niin kiva käydä katselemassa. Ne on niin kivoja, tarkkoja ja niihin ei vaan kyllästy. :)
Täällä halutaan kans nähdä kuvaa tatskasta!!! 8)
Ahhh, olisipa minullakin "se joku" nyt ja aina..
Minna: toi on jo kolmatta syksyä vaatevarastoani ihastuttamassa :)
anonyymi: enpä taida laittaa :)
Kaisa: kiitos!
chemicalle: sepä juuri!
Heidi: hih, kiitos :)
Anniina: jos vilahtaa asukuvissa niin sit saattaa näkyä, mutta muuten tuskin laitan siitä tarkempia kuvia tänne :)
anonyymi: moisista kannattaa pitää kiinni löydyttyään, oli ne sit ystäviä tai rakastettuja. ♥
<3
aaa, mitä kuvia! kaks ihanaa samassa kuvassa, tykkään tykkään :)<3
toi on ihan paras tunne <3 ihanaa!
ja hei, tosi nätti&ihana tuo ruutupaita!
Ihastelen aina noita lintuja sun kädessä <3 Ne näkyy aina hienosti kuvissa =)
Noi kengät on kyllä siistit! :)
Ihana kuulla että asiat on selviämään päin. Joskus sitä ajattelee että ne ihmissuhde solmut ja huolet kuuluu nuoruuteen, mutta ehkä se kuuluu elämään. Iän myötä oppii tuntemaan itseään paremmin ja tulkitsemaan paremmin tuntemuksiaan. Ja kun ihmisetkin ovat niin erilaisia, toiset hakevat enemmän itseään ja paikkaansa ja toiset vain tyytyvät elämään hetkessä miettimättä sen enempää asioita. Usein se vain taitaa olla niin että varsinkin me naisihmiset mietimme asioita liiankin paljon ja ajamme itsemme solmuun ja samalla soppaan joutuvat läheisetkin. Itse ainakin uskon siihen että asioilla on tapana aina lopulta kääntyä juuri parhain päin vaikka se tuntuisikin sillä hetkellä maailman lopulta. :)
Voi että ku sun koiruli on niin söpö! Ja tosi kiva tuo ruutupaita! Itsellänikin on yksi flannelinen ruutupaita joka aika usein pääsee päälle!
Ja toivottavasti kaikki menee selveämiseen päin siellä!
hei oliks sä lauantaina Turussa kopkolmion ginassa, ehkä joskus kolmen aikoihin? oon niin varma et näin sut :D
-helmi-
Meri: ♥
jenni: hih, kiitos ihana!
Hennu: kiitos muru! ♥
anonyymi: tykkään ite tosi paljon kans tuosta niiden paikasta :)
Erika: kiitos!
Maarit: fiksuja sanoja ihana :) ehkä tää tosiaan tästä, pikkuhiljaa!
Saara: eiköhän, kiitos kommentistasi :)
helmi: ei hajuakaan mikä Gina se oli, mutta paljon mahdollista että oon juurikin tohon aikaan siellä jossain kierrellyt :)
koiras ja sä ootte ehkä maailman ihanimpii <3
Lähetä kommentti
pst, ennen kuin jätät kommentin, lue tämä pieni FAQ/UKK :--)
Olen 178cm pitkä,
koirani on japaninpystykorva,
teen kollaasit ja muokkaan kuvani PhotoFiltrellä,
ja jos sinulle näkyy tässä blogissa valkoinen laatikko tekstin/kuvien päällä, en osaa tehdä sille mitään, mutta kokeile vaihtaa selainta vaikka Mozillaan siitä Exploreristasi, tai päivitä se omasi ainakin uudempaan versioon, josko se sitten auttaisi! :--)
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.
Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]
<< Etusivu