Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

Voihan onni

tiistai 29. toukokuuta 2012

Voihan onni

Olen 100% sitä mieltä, että normaalissa elämäntilassa omaan mielialaansa pystyy vaikuttamaan jopa niin paljon, että sen voi valita. Kun ei anna turhanpäiväsen kakan kaatua niskaan, voi keskittyä vain ja ainoastaan niihin elämän hyviin ja ihaniin puoliin, koska niitä löytyy kuitenkin lähes aina ja läheis jokaiselta. Ja koska mun on nyt hyvä, halusin jakaa mun suurimmat hyvänolon syyt teillekin, pus!

01. Kesä. Vaikka onkin absurdia, että suomalaiset elävät 10 kuukautta masentuneina ja pimeässä odottamassa vain näitä muutamaa lämmintä ja valoisaa kuukautta elääkseen todella täysillä, kuulun aivan täysin tähän porukkaan. Mikään ei piristä niin paljoa mieltä kuin valo ja lämpö, ihan vain ulkona oleminen, vihreydestä ja vehreydestä nauttiminen, jalkojen upottaminen kuumaan hiekkaan ja auringon taivaalla pysyminen lähes koko vuorokauden ympäri. Kesällä kaikesta on entistäkin helpompi löytää vain hyvää. Etenkin kun edessä on vielä elämäni ensimmäinen neljän viikon palkallinen kesäloma, autuutta!

02. Koti. Vaikka välillä inhoankin tän meidän vuokrakämpän persoonattomuutta, en voisi ehkä enempää rakastaa sitä, että meri on noin 50 metrin päässä, luonto löytyy vierestä ja saamme oikeasti asua yhdessä, ihanassa ja rauhallisessa asunnossa, josta pääsee nopeasti niin keskustaan kuin  rauhallisille lenkkipoluille. Vaikka miten välillä haaveilen kantakaupungissa asumisesta, on tää meidän mesta varsin hyvä näinkin. 
 
03. Yksinkertaistaminen. Oon oikeasti lähiaikoina tajunnut, että elämä on kaikkein helpointa ja parasta kun osaa olla tässä ja nyt. Kaikkea ei tarvitse ollakseen onnellinen, ja mitä vähemmällä pärjää, sen helpompi se onni itseasiassa on löytää.

04. Oma ala. Vaikken vielä ihan valmistukaan, niin viimein musta tuntuu, että valmistun todellakin sille alalle, mille ehdottomasti kuulun. Saatan välillä vähän raivostua edelleen sellaisesta huomaamattomasta alani vähättelystä, ja korjata kärkkäästikin käsityksiä siitä, mitä päiväkodissa todella on työskennellä, mutta olen myös ymmärtänyt, ettei sillä ole mitään väliä, vaikka randomihmiset ympärillä pitäisi alaani tylsänä satutätitarhahoitajana kun itse rakastan sitä mitä teen. Koska vain sillä on väliä, niin itseni kuin niiden lasten, joiden kanssa tulen työskentelemään, kannalta.

05. Juhannus. Ah. Tiesin jo etukäteen olevani ainakin juhannussunnuntain töissä, mutta kun sain tänään kuulla saavani torstain sekä perjantain vapaaksi, en voisi ehkä onnellisempi olla. Ehdin kuin ehdinkin juhannuksena tänäkin vuonna kotiin, mökille, Varkauteen. Vaikka Kimmo ei olekaan tällä kertaa mukana, aion pyhittää juhannukseni vain ja ainoastaan perheelleni sekä maailman tärkeimmille isovanhemmilleni, joiden kanssa olenkin kaikki juhannukset tainnut viettää vuodesta 1988 saakka. Eniten siis ehkä olenkin onnellinen siitä, että näen juhannuksena mummaa ja ukkia, ihan täydellistä.
 
06. Perhe. Sisko oli vasta käymässä, äidin ja isin kanssa soittelen varmaan 7 kertaa viikossa. Vaikka välillä onkin maailman suurin ikävä ja olisin valmis vaikka saman tien nappaamaan kamat ja muuttamaan vähän lähemmäs perhettäni, niin ei voi olla kuin onnellinen siitä, miten lähellä tuo koko porukka henkisesti kuitenkin on. Aina.

07. Elvi. Ja mikään ei tee niin onnelliseksi, kuin se, kun itket fyysistä väsymystäsi sängyllä suuri angsti seuranasi, niin jostain hyppää pieni valkoinen karvakasa, ja käpertyy viereesi makaamaan ja maiskuttelemaan. Mitään se ei sano eikä tee, on vain siinä vieressä tukena ja turvana. Vaikkei saisi sänkyyn missään nimessä normaalisti tullakaan.

08. Ystävät. Vanhat, palanneet, kauempana edelleen olevat, uudet tuttavuudet, tutustuminen, sellaisten tyyppien löytäminen, jotka tietävät muutamasta sanasta mitä ajattelet. Oon vetänyt nyt itseäni taas pieneen epäsosiaalisuuteen viime viikkoina, mutta ehkä tää taas tästä. En oo aina muistanutkaan miten siistiä on, kun on näin monta ihan mieletöntä uutta ja vanhaa tuttavuutta ympärillä.
09. Tasapainoisuus. Kun on hyvä olla, siitä kannattaa osata pitää kiinni. Ei se helppoa ole, mutta sitäkin voi opetella. Kuten eräs ihana ystäväni tätä tilaa kuvasin, on aika ihana olla täysin zen.

10. Kimmo. Ny ja ain. Lööv. Jos ei oo tullu jo selväks..

Aika lällyä hei. Mitkä jutut teidät onnellistaa tällä hetkellä? ♥

Tunnisteet: ,

22 kommenttia:

29. toukokuuta 2012 klo 15.42 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Nyt meni kyllä maku aivan täysin kun tulin sun blogiin ja koko sivun täyttää valtava mainos. Onhan se varmaan ihan helvetin hienoa saada muutama sentti rahaa mutta jotain rajaa nyt noitten mainosten kanssa, PLIIS

 
29. toukokuuta 2012 klo 15.53 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Myös minä joudun jatkuvasti kuunteleen satutätitarhahoitaja-kommentteja, aina omilta vanhemmilta ja mummulta lähtien. "Niin tuleeko susta nyt sit kohta jo se luokanopettaja?" oli viimeisin kommentti. yyyh. Tässä kasvatustieteen kandin papereita Jyväskylän yliopistosta odotellessa. Mutta ei välitä. Ihanaa, että susta on alkanut tuntua siltä, että oot oikeella alla.

- Vea

 
29. toukokuuta 2012 klo 15.54 , Blogger llaura kirjoitti...

haha, no jos se maku meni yhden videomainoksen takia, joka ilmestyy kerran/kävijä, niin emmä ehkä ihan hirveesti menetä, jos sun kaltaisia lukijoita sit tollasen takia tipahtaa pois :D vai kuinka monta mainosta oot mun blogissa tähän mennessä noin muuten nähny tän viimesen 10 kuukauden aikana kun tää on ollu pystyssä? :)

 
29. toukokuuta 2012 klo 15.55 , Blogger llaura kirjoitti...

joo mitäpä niist muist välittää kun itellä on hyvä :) valitettavan harva oikeasti ymmärtää varhaiskasvatuksen tärkeyttä, mutta onneks me alan ammattilaiset voidaan jakaa sitäkin tietoutta eteenpäin :)

 
29. toukokuuta 2012 klo 16.02 , Blogger paula kirjoitti...

ihana oot <3 mua onnellistaa aika samanlaiset jutut, kesä ja joonas ja ihan vaan tää elämä just tällasena kuin se on :) niin ja uus blogi, jossa tuntuu että oon taas astetta enemmän minä ja jonka kanssa nautin ihan vaan siitä bloggaamisesta sellaisenaan enkä pyri yhtään mihinkään muuhun ku kivojen postausten tekemiseen ihan ittelleni.

ps. ihan tällee ohimennen yrittäen olla kuulostamatta epätoivoselta, onko niitä uusia ja vanhoja ystäviä ja tuttavia jo niin paljon, että voin lakata haaveilemasta meidän sukulakutreffeistä? :D (okei toi kuulosti ehkä aika creepyltä mut päästä ei nyt tuu mitään coolimpaakaan)

 
29. toukokuuta 2012 klo 16.03 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Elvi kohta oli mun lemppari<3 Hyvin osasit ikuistaa tuon hetken. Minulla käy meinaa samalla tavalla kissani kanssa :)

Ja olen kyllä samaa mieltä, että asenne ratkaisee hyvin pitkälle! Masennuksesta parantuneena voin nyt sanoa, että kyllä sillä asnnoitumisella ja juuri tuollaisilla elämän iloilla sieltä suosta pääsee ylös :) Rypeminen vain pahentaa kaikkea, mutta toki sillekin on aikansa ja paikkansa. Mutta tosiaan, kannattaa aina ensimmäisenä tutkia myös sitä omaa asennoitumistaan elämään, jos on vaikea kausi meneillään :)

 
29. toukokuuta 2012 klo 16.37 , Blogger milla kirjoitti...

ihana kun puhut onnesta! ja tää kohta aiheuttaa erityistä lämpöä ajatuksissa "elämä on kaikkein helpointa ja parasta kun osaa olla tässä ja nyt. Kaikkea ei tarvitse ollakseen onnellinen, ja mitä vähemmällä pärjää, sen helpompi se onni itseasiassa on löytää." <3
voi kun kaikki ihmiset hoksais, tai edes tiedostais ko. asian!

 
29. toukokuuta 2012 klo 16.44 , Blogger Maria kirjoitti...

Ihania kohtia! Varsinkin tuo kolmonen nappasi mullekkin, se on täysin totta! (:

 
29. toukokuuta 2012 klo 16.49 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Tällä hetkellä mut tekee onnelliseksi pääsykoekutsu. Toisaalta muutos (muutto, uudet ihmiset, uusi ympäristö), joka on edessä, pelottaa, mutta olen kuitenkin iloinen, että viimein pääsen pois liiankin tutuista ympyröistä. Ensimmäinen ajatus oli kirjettä avatessani, että pitäisikö kuitenkin peruuttaa osallistuminen, kun en kuitenkaan pääse kouluun. Lopulta kuitenkin tajusin, että en voi loputtomiin paeta ahdistusta tai jännitystä aiheuttavia asioita, vaan mun on kohdattava ne, koska enhän mä muuten pääse eroon peloistani (ujona uudet tilanteet ja ihmisten kohtaaminen jännittää), jos vaan vatvon niitä, enkä tee asialle mitään. Oikeastaan tietyllä tavalla tämä on myös pakon sanelemaa, koska asuinpaikkakunnallani ei ole haluamani koulutusohjelman opetusta. Tunteeni ovat ristiriitaisia, mutta enimmäkseen olen enemmän kuin iloinen, että sain kutsun. :)

 
29. toukokuuta 2012 klo 16.59 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

♥♥♥ tämä postaus sai niin hyvälle ja onnelliselle tuulelle!
voi kunpa osaisin itsekkin enemmän elää hetkessä, mutta kyllä tää tästä :)

 
29. toukokuuta 2012 klo 17.34 , Blogger Jenni kirjoitti...

Tästä postauksesta huokuu oikein hyvämieli ja onni, joten tätä ei voinut lukea hymyilemättä! Mä vakuutun aina vaan enemmän siitä, että oot Laura ihan mahtava tyyppi :) hih♥

 
29. toukokuuta 2012 klo 18.59 , Anonymous äips kirjoitti...

Itkettää vanhaa äitiäsi kun luen näitä...ihanan makuinen purkka suussa...
iso halaus sulle rakas tyttöseni!

 
29. toukokuuta 2012 klo 19.22 , Anonymous Sanni kirjoitti...

Mä ja avomies taidetaan olla sitten ainoita suomalaisia, jotka on onnellisia siitä, että viikonlopuksi on Turun suunnalle luvattu vesisadetta! :D Ja muutenkin lasketaan kummatkin tyyliin päiviä siihen, että kesä loppuu ja syksy alkaa, minä ainakin <3 Kyllä kesällä on johonkin pisteeseen asti ihan mukavaa, on esim. kiva kun ulos voi lähteä tyyliin sekunnissa, eikä mene sitä varttia, että vetää toppavaatteet niskaan. Mut silti tää tyttö rakastaa syksyä enemmän kuin mitään muuta vuodenaikaa! Voishan sitä tuntea huonoa omatuntoa siitä, että vietetään seuraavat kolme kuukautta niin, että verhoja tai kaihtimia ei avata ollenkaan, mut ei viitti! Pysyn kannassani siinä, että kesän ei tarvitse tehdä kaikkia onnelliseksi, vaikka siitä saakin aina kuulla valitusta! :D

Mutta muutoin sun onnellisuustekijät on aika rakkautta <3

 
29. toukokuuta 2012 klo 19.43 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Niin samaa mieltä aika monen kanssa!:D Varsinkin ah kesä iskee ja kovaa <3 :D

 
29. toukokuuta 2012 klo 20.41 , Blogger hennu kirjoitti...

Se kait se tärkeintä on, että ite arvostaa omaa ammattiaan ja työtään. Se on sitte plussaa, jos joku muukin osaa arvostaa :-D Mäkin kuuntelen jatkuvasti sitä, että olen "fysioterapeutti" tai "jumppari", vaikken ole. Ja sitten joskus sen takia ei minun työpanos kelpaakaan :) Pahin ja myös huvittavin kommentti on ollut perushoitajalta "terapeutti ku terapeutti". Taisi kertoa ko. henkilöstä, ettei hän tosiaankaan tiennyt minun työstä mitään. Mut ite ku satun tietään, mikä mun työn merkitys on, niin hyvin menee ! :) Tsemppiä <3

 
29. toukokuuta 2012 klo 20.51 , Blogger Nāiádes. kirjoitti...

En tiedä mitä tarkoitit tällä kerran/kävijä, mutta kyllä se mainos ilmestyy aina, vaikka vain lataisi sivua uusiksi : )
Ymmärrän kyllä anoa siinä, että erittäin rasittava mainos, mutta en nyt sanoisi sen takia menneen kertaheitolla maku koko blogiin : D

 
29. toukokuuta 2012 klo 20.54 , Anonymous nasu86 kirjoitti...

pelkkä <3 koko postaus :)

 
29. toukokuuta 2012 klo 20.55 , Blogger llaura kirjoitti...

hmm, sen pitäis kyllä tosiaan näkyä vain kerran yhdelle IP-osoitteelle, mutta jos se näkyy useamman kerran niin pitääpä laittaa palautetta mainoksen asentajalle! mä en oo sitä nähny kuin kerran niin en osaa oikein ottaa kantaa ärsyttävyyteen, jos se kerran näkyvänä ärsyttää niin sit on kävijässä vika, mutta jos se näkyy aina, niin sit on mainoksessa, true :D

 
30. toukokuuta 2012 klo 13.17 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Mulla on myös näkynyt toi mainos joka kerta. Helpostihan sen klikkaa pois eikä mua haittaa, mut jos tosiaan on tarkoitus ollut että kerran näkyy niin joku on mokannut :)

 
30. toukokuuta 2012 klo 14.27 , Blogger llaura kirjoitti...

on mokannu joo, ja oon kyllä aiheesta pahoillani teidän puolesta! oon normaalisti TODELLA tarkka kaikenlaisista mainosyhteistyöjutuista, ja haluaisin kyllä ehdottomasti tarjota edes toimivat mainokset tänne, jos mainoksia ylipäätään on!

 
30. toukokuuta 2012 klo 14.49 , Anonymous Suvi kirjoitti...

Ihana, positiivinen ja kesäinen postaus! Onnellisia hetkiä sinulle! t. lukija

 
31. toukokuuta 2012 klo 10.11 , Blogger Elina kirjoitti...

Ehkä toiset on saanu munkin edestä sen mainoksen ko kertaakaan sei mulle ole tullu :--D

 

Lähetä kommentti

pst, ennen kuin jätät kommentin, lue tämä pieni FAQ/UKK :--)
Olen 178cm pitkä,
koirani on japaninpystykorva,
teen kollaasit ja muokkaan kuvani PhotoFiltrellä,
ja jos sinulle näkyy tässä blogissa valkoinen laatikko tekstin/kuvien päällä, en osaa tehdä sille mitään, mutta kokeile vaihtaa selainta vaikka Mozillaan siitä Exploreristasi, tai päivitä se omasi ainakin uudempaan versioon, josko se sitten auttaisi! :--)

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu