Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

Aina ei voi huvittaa

sunnuntai 18. syyskuuta 2011

Aina ei voi huvittaa

HUOH. Tästä piti tulla pitkä postaus aiheesta ystävyys, tytöistä nimeltä Anna ja Meri ja siitä, miten perseestä on maa, jota kutsutaan Australiaksi. Mutta tunnin epätoivosen ja suoraan sanottuna todella paskan kirjotusrupeaman jälkeen painoin juuri surutta deleteä, ja ajattelin jakaa teille ihan nyt vain tämän sunnuntaisen asukuvan, asun jossa kävin brunssilla Annan ja A:n muutaman muun ystävän kanssa Dylanissa Arabianrannassa.






paita: JC / bleiseri: H&M / huivi: VILA / farkut: ONLY / kengät: Converse

Toi paita ja on rakkautta ja blaablaa. :D Anteeks, mua ei ihan oikeasti juuri nyt suuremmin huvita puhua, kirjoittaa tai ylipäätään ilmaista itseään mitenkään. Ja silti ajattelin postata tän asian teille, koska no, ajattelin että saattaisitte ymmärtää, että bloggaajallakin saattaa välillä olla tällasia päiviä, ettei vaan kiinnosta ja tuntuu äärettömän teennäiseltä alkaa jauhamaan mistään paidan ostamisesta, kun oikeasti tekis mieli vaan rynnätä illalla lentokentälle ja hakea dramaattisin elein Anna takasin lähtöportilta ja piilottaa se mun vaatekaappiin, jotta se ei lähtis taas pois. Elättelisin myös samalla toiveita, että Meri huolestuisi Annan poissaolosta, lähtisi kyseistä neitiä Suomeen etsimään, ja hups, oltaskin taas kolmestaan ja ois viime syksy ja Bäkkäri ja mustikkashottibileet, eikä mun kaksi maailmankaikkeuden tärkeintä ihmistä asuiskaan toisella puolella maailmaa samalla kun mä vaan hengaan täällä jonkun pöntön Elvin kanssa.

Ihan hyvin mulla oikeasti menee. :D Tulee vaan taas aivan helvetinmoinen ikävä sitä, että on olemassa ystäviä, jotka asuu samassa kaupungissa. Ystäviä, joilta saa 25 tekstiviestiä ma-ti välisenä yönä, ystäviä joille voi soittaa kriisipuheluita 02:30 ja ystäviä, joiden kanssa voi istua kolme tuntia autossa ja katsoa auringonlaskua parkkipaikalla samalla kun parannetaan maailmaa aivan järjettömällä avautumisrupeamalla, jossa molemmat puhuu päällekkäin ja tajuaa, että me ollaan oikeastaan sama ihminen, vähän eri kuvioissa vaan.

Voi tammikuu, tule jo!

Tunnisteet: ,

31 kommenttia:

18. syyskuuta 2011 klo 19.43 , OpenID shirmia kirjoitti...

ystävyys on parhautta <3
tsemppiä ikävään!

Mun pitää tulla aina välillä lurkkimaan sun kuulumisia tänne blogiin :D

 
18. syyskuuta 2011 klo 20.00 , Blogger petra kirjoitti...

Vooi, kirjotit aika ihanasti ystävyydestä silti, vaikket halunnutkaan! :) Ihan pyllystä kyllä että ystävien pitää asua niin kaukana:( Munkin yksi kaveri on nyt Australiassa, eikä olla nähty melkeen 9 kuukauteen, ja täytyy sanoa, että aika ikävähän tässä tulee:( <3

 
18. syyskuuta 2011 klo 20.08 , Blogger liisa kirjoitti...

toi paita ON rakkautta!

http://liisamarian.blogspot.com/

 
18. syyskuuta 2011 klo 20.17 , OpenID karpalokinuski kirjoitti...

ihanasti kirjotettu vaikkei oiskaan huvittanu <3!

ja ää, oon niin kade tollasesta ystävyydestä, onhan mulla tietysti toi maailman paras mies mut ei se oo ihan sama ku tollaset rakkaustytöt. niin että oo onnellinen (ja tietysti ootkin) siitä et sul on ne tytöt edes siellä toisella puolella maapalloa ja ne muistot ja se tammikuu jota odottaa! :)

 
18. syyskuuta 2011 klo 20.37 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Tuommoinen ystävyys olisi kyllä ihanaa <3 Minulla ei ole koskaan ollut tuollaisia ystäviä... Suurin ärsytys blogeissa usein on juuri nämä ystävä -postaukset!! Tulen niiiiin kateelliseksi:D

 
18. syyskuuta 2011 klo 20.40 , Blogger Marie kirjoitti...

Kirjoititpa kauniisti! (: <3
Kaunis asu on ja aina ei voi olla täydellinen päivä. (;

 
18. syyskuuta 2011 klo 20.45 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

ARGHH! Mä niin tiedän ton tunteen. Tosin oon koittanu unohtaa sen, (siis sen tunteen, en kaveria) ettei harmittas nii paljo. Kaveri ollu jo 5 vuotta Englannissa. Huokaus. Mut silti, tollaset ystävät on ihan parhautta <3
Koita jaksaa!
Terveisin yks hiljainen lukija

 
18. syyskuuta 2011 klo 20.58 , Blogger llaura kirjoitti...

shirmia: se on ja kiva kun käytkin :)

petra: noni, eli hittoon koko Aussit :D

liisa: se on lemppareista lempparein!

karpalokinuski: joo osaan olla tosta asiasta kyllä maailman onnellisin sen 99% päivää vuodesta, nää eropäivät on vaan vähän rankkoja.. :D

anonyymi: no onneks en siis hehkuttanu asiaa sen enempää ;)

Marie: voi kiitos :)

anonyymi: no voi :( onneks englannissa voi sentään vierailla suht helposti! <3 ja niiden vähäistenkin näkemisten ansiosta jaksaa taas odotella seuraavaa kertaa :) kiitos ihanasta kommentista!

 
18. syyskuuta 2011 klo 21.08 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

On tietysti ikävää joutua olemaan kaukana ystävistään, mutta sitä paremmalta se näkeminen taas tuntuu, mitä kauemmin on ollut erossa. :)

Ja ole onnellinen (varmasti kyllä oletkin), että sulla on tollasia ystäviä, kaikilla nimittäin ei ole montaakaan, ainakaan noin läheistä ystävää.

 
18. syyskuuta 2011 klo 21.31 , Blogger Peeta kirjoitti...

saattaa kuulostaa hölmöltä mutta mä voin kyllä tarjoutua mustikkashottiseuraks jonain ikävänä päivänä kun kaipaat uutta seuraa! :--)

 
18. syyskuuta 2011 klo 21.34 , Blogger hennu kirjoitti...

Australia näyttää imevän noita ystäviä <:)... nimittäin Ansku, jonka kans oon tuntenu 20v. ja asunut aina samassa paikassa, tottunut näkemään väh. kerran viikossa, on heinäkuusta toukokuuhun myöskin tuolla toisella puolella maapalloa :< on ikävä, ja parhaimmillaan oon nähny kolmena yönä peräkkäin siitä unta <:) onneks ystävyys kestää tällaset välimatkat! kyllä sä selviät :) halit&tsemppiä!

 
18. syyskuuta 2011 klo 23.09 , Blogger Curliy kirjoitti...

Tykkään blogistas siitä et se on jotenkin kauheen rehellinen ja vaikutat kovin aidolta ihmiseltä. Et hoe 24/7 että tahdot pitää yksityiselämäs erillään (niinkun suurin osa blogaajista..). Ymmärrän kyllä jos jotkut haluavat pitää yksityiselämänsä täysin erillään blogista, mutta mua on ainakin alkanut tökkimään blogit joissa keskitytään pelkästään pinnallisuuksiin ja ns. "paskanjauhantaan". Kerrot just sopivasti elämästäs, tai siis lukijoita ajatellen. Aivan ihanasti kirjoitettu tää postaus! Ja sit niihin kiroamiini pinnallisuuksiin: aivan ihana paita!

 
19. syyskuuta 2011 klo 0.07 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Silti kiva paita! - Nicknameless

 
19. syyskuuta 2011 klo 0.35 , Blogger karoliina kirjoitti...

Ihana huivi :) Ja ihana toi teksti, voiku mullakin ois tommonen(tai tommoset) hyvä ystävä :)

 
19. syyskuuta 2011 klo 6.45 , Blogger Meri kirjoitti...

puspuspuspuspuspuspus.

 
19. syyskuuta 2011 klo 8.43 , Anonymous choiru kirjoitti...

ymmärrän niin täysin. itse oon asunut nyt vuoden toisessa kaupungissa kuin ystäväni. me ollaan sentään kaikki suomessa, mutta yhteydenpito on ollut hävettävän heikkoa eikä olla muutenkaan montaa kertaa ehditty näkemään. nyt viikonloppuna yksi ystävistäni oli käymässä täällä ja en olisi millään malttanut päästää sitä lähtemään. juuri tosta samasta "ainiin, tältä tuntuu kun on ystäviä" -syystä. eikä siihen ystäväkaipuuseen vaan pysty edes poikaystävä vastaamaan. ääh.

 
19. syyskuuta 2011 klo 12.55 , Blogger ida kirjoitti...

E oo kinä edes vahingossa eksyny tänne blogiis, mutta nyt sen tein ja taisinpa samantien tänne jäädäkin lukijaks :) Erityiset hatunnostot anonyymipostaukselle, sekä tietysti ihanille asukuville!

 
19. syyskuuta 2011 klo 12.56 , Anonymous Maarit kirjoitti...

Itselle on käynyt monestikin niin että olen monta tuntia väsännyt postausta jostain aiheesta ja lopulta painanut delete nappia :D

Varmasti on ikävä tyttöjä, mutta jospa ne sieltä vielä kotiutuu. On ihan ehdottoman tärkeätä olla niitä ystäviä joiden kanssa ei tarvitse hävetä mitään ja joille voi kertoa ilot ja surut. :)

 
19. syyskuuta 2011 klo 13.20 , Blogger llaura kirjoitti...

anonyymi: hyvin onnellinen olenkin, ja se ehkä syynäkin sille miksi heidän lähtemisensä aina niin pahalta tuntuukin :)

Peeta: mukana! joko mennään? :D

hennu: höh, voi ei! hemmetin australia :D mutta oikeassa olet, kyllä se ystävyys aina välimatkan kestää, vähän pidemmänkin moisen! ♥

curliy: kiitos ihanasta kommentista :) omannäköistä tästä blogista on ollutkin tarkoitus tehdä, ja ihana kuulla että se sinne ruudun toisellekin puolelle välittyy!

Nicknameless: kivoin!

karoliina: ei mullakaan noin läheisiä ole vasta kuin tämän vuoden verran ollut, joista puolet nuo kaksi tosiaan on asunut muualla, joten sitä ei koskaan tiedä milloin kaltaisiaan kohtaa!

Meri: ♥ ♥ ♥ ♥ ♥

choiru: voi niinpä! mutta parasta siinä on se, että vaikka ei päivittäin tai edes viikottain ois yhteyksissä, niin silti se ystävyys jatkuu juuri siitä mihin se on viimeks jääny, eikä tule mitään vaivautuneita "no mitäs sulle muuta kuuluu" -keskusteluja! ♥

ida: kiva kuulla, toivottavasti viihdyt :)

Maarit: mä en tiedä onko reilua toivoa heidän kotiutuvan, jos he itse toivovat matkojensa jatkuvan.. :D kamalaa, olen löytänyt itsestäni epäitsekkyyttä ystävien suhden, tää on jo vakavaa!

 
19. syyskuuta 2011 klo 19.00 , Blogger Lila kirjoitti...

Heippa,

joko oot kerennyt suunnitella Nellylle sen kollaasitsydeemin? Ite sain omani justiin kasattua (http://nelly.com/fi/libresse/0d8c0a9f-fd38-4e39-a4b8-3c8134566a0f) ja ois mielenkiintosta nähdä muidenkin tekeleitä!

 
19. syyskuuta 2011 klo 19.17 , Blogger Irina kirjoitti...

ite asun nyt ekaa viikkoa englannissa ja suren vähän sitä että ystävät on jossain ihan muualla. tällänen ystävyys mistä säkin kirjotit on jotenki niin harvinaista, että kun ystävät ei oo tässä vieressä niin on vähän orpo olo. tutustuminen ja uusien kavereiden hankkiminen on jotenkin niin raskas projekti, et mä en oikeen ees tiiä mistä alottaa. varsinkin kun oon aika varma että en ees löydä niin hyviä ystäviä mistään täältä kun mitä mulla oli kotona.
ihmissuhteet on vähän turhan hankalia välillä.

kuulostin nyt kyllä aika masentuneelta, ei ollu tarkotus :--D
kuitenkin, hieno blogi sulla ja toivotaan tosiaan että se tammikuu tulee suht nopeesti! :-)

 
19. syyskuuta 2011 klo 19.35 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Hihiii vähänkö oli outoo kun näin sut tänään Siltavuorenpenkereellä! En yhtään tiennyt et opiskelet siellä :)

 
19. syyskuuta 2011 klo 20.47 , Blogger Sara kirjoitti...

Mun mielestä on ihanaa, että teidän ystävyys ei oo valunut mihinkään tai unohtunut, vaikka Anna ja Meri on asunut jo niin kauan toisella puolella maailmaa. Kun mä muutin pois Jyväskylästä kuitenkin niinkin lähelle kuin Espooseen, suurin osa kavereista lopetti yhteydenpidon ja enää Jyväskylässä onkin mulla vaan ihan muutama kaveri, joita nään, kun sielläpäin satun käymään. Harmittaahan toi tosi paljon, että entiset tosi hyvät ystävät jäi sille tielle (etenkin kun itse yritin pitää yhteyttä parhaani mukaan), mutta onneksi olen saanut täältä paljon aivan ihania ystäviä, joita en vaihtaisi mistään hinnasta.

 
19. syyskuuta 2011 klo 21.43 , Blogger Ode kirjoitti...

Tää oli jotenkin tosi hyvä teksti, like. Ja onneksi on nykyaikana keksitty erinäisii yhteydenpito välineitä, jos ystävät sattuu asumaan kauempana.
ps. Jatka samaan maalliin blogailujuttujasi!

 
19. syyskuuta 2011 klo 22.18 , Blogger Annika kirjoitti...

Kuin perseestä on maa nimeltä Saksa... Mies lähti sinne vaihto-oppilaaks, enkä tunne melkein ketään täältä kaupungista johon just muutin tän miehen takia. :/

 
20. syyskuuta 2011 klo 17.16 , Blogger llaura kirjoitti...

Lila: arvostaisin myös, jos omia kollaaseja ei varsinaisesti mainostettais toisten bloggareiden kommenttibokseissa, mutta eipä tää kyl multa taida olla pois :D
Irina: älä ole varma, koska sit et ainakaan löydä! tunnen sun tuskan, koska mä oikeastaan vihaan uusiin ihmisiin tutustumista, se on niin pitkä ja raskas projekti, mutta jos ajattelee ettei niitä kuitenkaan löydä, ei niitä löydäkään.. :) avoimin mielin uusissa ympyröissä, koskaan ei tiedä missä voi tulla vastaan uusia potentiaalisia sydänystäviä!

anonyymi: oisit tullu moikkaa! :)

Sara: voi kuule, multa katos elämästä aivan järjettömän monta ystävää kun lähdin Osloon..! mutta oon aina ajatellu, että ne on ollut vaan sen hetken hyviä kavereita, ei mitään sydänystäviä, joiden kanssa välit kestävät läpi elämän :) jos ne ystävyydet ei kestä sitä, että ei asu samalla paikkakunnalla, ei ne oo ees tarkotettu kestämään. :)

Ode: nimenomaan :) toista se ois jos pitäis kirjeitä lähettää Ausseihin kun on hätä... :D

Annika: no voih. mutta onneks ihmisiin voi aina tutustua, ja se mieskin vielä tulee sieltä takaisin? :)

 
20. syyskuuta 2011 klo 21.23 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Itselläni on myös sellanen tilanne, että kaikki ystävät asuu toisilla paikkakunnilla, ja se on tosi harmi. Onko sulla kuitenkin muita ystäviä täällä pääkaupunkiseudulla? Oon ymmärtäny, että oot opiskellu vähän hitaampaan tahtiin, mutta onko sulla silti yliopistolla paljon tuttuja ja kavereita? Ite alotin tänä syksynä yliopiston ja tuntuu, että ihmisiin tutustuminen on työn ja tuskan takana!

 
20. syyskuuta 2011 klo 22.25 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Tää on niin tuttua. Mun paras ystävä asuu Eestissä ja nähdään tyyliin kerran vuodessa kesällä. Silti rakastan häntä yli kaiken ja oon onnellinen et ollaan parhaita kavereita :)

-Ansku-

 
21. syyskuuta 2011 klo 11.00 , Blogger llaura kirjoitti...

anonyymi: on mulla pk-seudulla vaikka miten monta ihanaa kaveria, luojalle siitä kiitos! oon vaan vähän laiska näkee niitä jotka ei väkisin mua Annan tapaan raahaa joka paikkaan, mutta ehkä mä yritän nyt aktivoitua itekin raahaa itteeni kodin ulkopuolelle! Yliopistolta mulla on muutama ihana ystävä, tokana tai kolmantena vuonna taidettiin vasta varsinaisesti kunnolla niidenkin kanssa lähentyä.. :)
Ansku: onneks Eestiin ei ole kamalan pitkä matka. <3

 
16. lokakuuta 2011 klo 16.38 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Eikö sulla todella ole muita kavereita kun Anna ja Meri? Ja niihinkin oot just tutustunu.. En tarkoita ilkeillä mutta ihmetyttää hieman

 
16. lokakuuta 2011 klo 17.41 , Blogger llaura kirjoitti...

anonyymi: haha, voi teitä ja näitä teidän kysymyksiänne! älä turhaan vaivaa tällä kysymyksellä liikaa päätäsi, tulee vaan pipiks ihan turhasta miettimisestä :)

 

Lähetä kommentti

pst, ennen kuin jätät kommentin, lue tämä pieni FAQ/UKK :--)
Olen 178cm pitkä,
koirani on japaninpystykorva,
teen kollaasit ja muokkaan kuvani PhotoFiltrellä,
ja jos sinulle näkyy tässä blogissa valkoinen laatikko tekstin/kuvien päällä, en osaa tehdä sille mitään, mutta kokeile vaihtaa selainta vaikka Mozillaan siitä Exploreristasi, tai päivitä se omasi ainakin uudempaan versioon, josko se sitten auttaisi! :--)

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu