10 faktaa pöytään

Blogeissa on kiertänyt syksyn mittaan nyt useamminkin haaste, jossa bloggaajan pitää kertoa kymmenen faktaa itsestään. Myös Peeta haastoi mut johonkin 8 faktan -juttuun tossa jokin aika sitten, ja ajattelin nyt yhdistää nämä jutut ja "paljastaa" jotain huimia faktoja itsestäni. Lisänä kuvis vanhan blogin ajoilta, olkaapa hyvät :--)

01. Oon melko varma, että kävelen unissani. Harrastin tätä käsittääkseni enemmänkin ollessani pieni, mutta luulin, että tää vaihe olis jo takana. Ainoa asia mikä ilmeisesti on kuitenkaan muuttunut, on se, ettei kukaan enää herää jos kuljeskelen täällä ympäri kämppää täysin mistään mitään tajuamatta, mikä nyt toisaalta olisikin paljon vaadittu mieheltä, joka ei herää yöllä edes koiransa haukkumiseen.... No mutta, mistäkö tiedän, että vedän täällä öisin jotain maratoonia ympäri asuntoa? Siitä, että mun sääret on aina mustelmilla. AINA. Aiemmin luulin, että oon vaan töissä kolhinu huomaamatta itseäni, mutta kun kolmisen viikkoa sitten jalassani oli valehtelematta n. 10 cm pitkä, aivan helvetin kipeä ja täysin jonkun tason-/sängynreunan muotoinen mustelma aamulla herätessäni, ei sille enää oikein muuta selitystä löytynyt. Toki mulla voi olla joku kamala ja piilevä sairaus, joka aiheuttaa itsestään tulevia mustelmia, mutta tällöin olettaisin, että niitä olisi muuallakin kuin säärissä....

02. Kuuntelen aina ja koko ajan musiikkia. Mun mielestä Spotify on siisteintä mitä on keksitty, ja aina jos oon yksin kaupungilla/julkisissa liikennevälineissä, on mulla kuulokkeet korvilla. Joku lukija joskus kirjoitti nähneensä mut bussipysäkillä, ja olin kuulemma näyttänyt tosi maani myyneeltä, mutta todennäköisesti oon vaan kuunnellu jotain melankolista biisiä. Tai sit oon kohdannu oikean, kammottavan katastrofin ja unohtanut kuulokkeet kotiin ja kärsinyt jo valmiiks siitä, että joudun kuuntelee ihmisten ääniä bussissa. Oh noes!


03. Mulla on ollut ulkonäköäni kohtaan varmaan kaikki mahdolliset kompleksit mitä voi vaan olla. Oon vihannu mun pituutta, hiuksia, nenää, lantiota, reisiä, mahaa, pientä rintavarustusta, varpaita, polvia, you name it. Okei reisiäni inhoan edelleen jollain tasolla, monia muita entisiä vihankohteitani olen sittemmin oppinut rakastamaan. Mutta muistan esim. kerran yläasteella kouluun mennessäni hiuksia laittaessani, että mun korvat ei ookaan keskenään symmetriset. Meni varmaan 10 vuotta ennen kun tän jälkeen uskalsin laittaa hiuksia kiinni, JOKUHAN OIS VOINU HUOMATA OMG!!

04. Kirjotin vanhassa blogissa pariinkin otteeseen ujoudestani, hiljaisuudestani ja siitä, miten mun on välillä vaikea tutustua uusiin ihmisiin. Oon kuitenkin nyt viimeisen parin vuoden kuluessa kehittynyt tuossa asiassa valtavasti, koska kehitin itselleni systeemin, että mun on PAKKO sanoa tilanteissa jotain, että saan joskus edes luotua jonkinlaisia ihmissuhteita. Siinä missä ennen olisin ollut vain hiljaa, ja odottanut että muut tulee juttelee, oonkin keksiny valmiiks jotain laineja, mitä sanoa, että saan edes jotain sanottua. Ja sen jälkeen kun on saanut rikottua sen jään, kaikesta on paljon helpompi puhua. Ja kun on monta kertaa nolannut itsensä sanomalla ensimmäisenä jotain todella typerää, kasvaa siinä ehkä vähän itseluottamuskin, kun näkee, ettei siitäkään ihan oikeasti seuraa mitään kovin kamalaa :) Tässä on kyllä ehdottomasti myös auttanut (ja tähän toimeen pakottanut) asiakaspalvelutyö, täysin tuntemattomat ihmiset on hyvää "harjotusta" sille, mistä kaikesta sitä voikaan saada juttua aikaan, niitä kun harvoin tarvii enää uudelleen nähdä!


05. Inhoan tupakointia, mutta tykkään tupakansavun tuoksusta. En tosin vaatteissa, enkä läheltä, eli Kimmo haisee pahalta. Vaikka on siihenkin tottunut. Päätin muuten seurata äitini jalanjälkiä ja olla koskaan itse maistamatta tupakkaa. Kesti kauhean kauan ja maistoin tupakkaa ekan kerran ehkä ysin keväällä? En oo kuitenkaan koskaan kunnolla polttanut, paitsi kerran eräällä blogiristeilyllä askillisen Vogueta putkeen, koska piti avautua röökikopissa yhden ihanan Annan kanssa...

06. Rakastan kamalasti kaikkia tilastoja, listoja ja lukuja, mutta vihaan kaikkea muuta matematiikkaa yli kaiken. On kuitenkin ihan huippua katsella aikansa kuluksi vaikka blogin kävijätilastoja, luettuja kirjojaan listoista vuodesta 2008 saakka, ja tehdä asioista kaikenlaisia keskiarvoja (esim. monelta keskimääräsesti julkasen näitä blogipostauksia...:D). Teenpä ihan fiiliksissäni yleensä myös huutisjuttuja myydessäni taulukoita voittajista, siitä kuka on ottanut jo yhtyettä, kuka maksanut ja mitkä tuotteet on postitettu :D


07. Oon hirveen saamaton lähtemään yhtään minnekään, ja jos mua haluaa nähdä, mut pitää raahata pois kotoa. Ehdottelen aika harvoin kavereille näkemisiä, vaikka heitä haluaisinkin treffata enemmän. Eli jos mua haluaa nähdä, mua pitää pyytää jonnekin. Mä tiedän, ettei se ehkä oo kivaa aina niille kavereille olla pyytämässä, ja mun pitäis skarppaa tän asian suhteen, mutta kun sohvalla on vaan niin kivaa...

08. Ja tuli tuosta skarppaamisesta mieleen karppaaminen, ja mun on vähän pakko sanoa, että mä en oikein ymmärrä superkarppaamista. Okei, ymmärrän idean, mutta toisaalta, en kyllä ymmärrä mitään ääriliikkeitä. Ja joo, nyt näemmä rinnastan äärikarppaajat ääriuskovaisiin ja ääribehavioristeihin, mutta itse uskon, että kohtuus kaikessa on oikeasti se paras asia, ja jos tekee mieli pastaa, niin sit syön pastaa, vaikka IIIIK - siinä onkin ihan hirveesti nopeita, pahoja hiilareita!! On toki oikeasti hienoa, että jengi kiinnittää ruoassa huomiota terveellisyyteen ja alkuperään, mutta kyllä mua ihan vähän naurattaa se, ettei porukka enää voi syödä niin kaamean epäterveellistä leipää, ja samalla uutisoidaan pullan myynnin nousseen ennätyspaljon.. :---D Ja niin kauan kun jenkkien lihateollisuus tukee suurimmin karppaustutkimusten tekoa, on pakko vähän suhtautua tälleen kasvissyöjänä aiheeseen skeptisesti..


09. Inhoan yli kaiken iltapäivälehtiä, juorulehtiä ja BB:ta. Mutta niitäkin vähemmän ymmärrän kuitenkin ihmisiä, jotka mässäilee tuollasilla juorujutuilla? Okei, BB menee ja sitä en lähde arvostelemaan, tykkää ken tykkää, mutta jos otetaan esimerkiksi vaikka Tukiaisen Johanna, niin mun mielestä on enemmän Johannaa itseäänkin pipiä seurata kyseisen naisen tempauksia. Koska eihän se siellä julkisuudessa olisi ilman ihmisten mittavaa kiinnostusta?! Jos toinen on selkeästi enemmän tai vähemmän pihalla todellisuudentajunsa kanssa, niin silloin ei kyllä voi mennä kuin itseensä, jos kokee sellaiselle ihmiselle naureskelun erityisen hauskana. Koulumaailmassa tuota sanottaisiin kuitenkin kiusaamikseksi. No, ihmismieli ei yleisestikään ole ehkä kovin jalo, ja kuten aikamme kuulusin ajattelija anonyymi sanoisi "kukin tietysti tavallaan, mutta.." en mä silti pysty käsittämään median ja ihmistenkin sensaatiohakuisuutta ja itseään "tyhmemmille" naureskelua.

10. Yritän aina loppuun asti vastustaa siirtymistä halppistuotteista kalliiden puolelle. Mulle nimittäin käy aina niin, että kun rakastun johonkin laadukkaaseen, en enää ikinä haluakaan mitään halpahommia, vaikka ne voiskin olla oikeestaan ihan yhtä hyviä.. Näin on käynyt jo meikkien kanssa, ja vaikka miten vielä pari vuotta sitten kuulutin TIGIn olevan ylihinnoiteltua huijausta, on mun kaikki lempihiustuotteet TIGIä.... Hups. Viimeks tein sen eeppisen virheen, että tilasin Nelly.com:sta Wonderbran rintsikat :---( Ne on täy-del-li-set. Oikeasti. Nyt mulla on tilauksessa jo toiset moiset, ja syrjin kaikkia vanhoja, yhtäkkiä huonoks muuttuneita rintsikoitani. Mutta okei, tälle on oikeutus se, että kun kävin ennen noiden Wonderbraiden tilaamista mittaamassa Changen sivuilla todellisen kuppikokoni, olinkin 65D enkä 75A niin kun oon aina luullu. :--D (tosin Wonderbraasta otin 70C:t jos jota kuta kiinnostaa, ja ne on ne täy-del-li-set!)