Vaikka kovasti ilmoitin
blogini FB-ryhmässä jo ensimmäisenä ennakkoäänestyspäivänä äänestäneeni ihan jo siksikin, että voisin hetkeksi vetäytyä vaalikeskustelusta, en pysty vastustamaan kiusausta ja tunkemaan lusikkaani ihan vähän vielä tähän kasvissosekeittoon syvemmälle. :---)
Eli ne ketkä edellisen vaalikierroksen äänestyspäivän postaukseni tekstinkin jaksoivat lukea, ovatkin varmaan jo arvanneet, että omat fiilikseni eilisestä vaalituloksesta olivat enemmänkin kuin vain tyytyväiset! Pitkälti siksi, että oli hienoa nähdä itsensä kannattaman ehdokkaan pärjäävän aivan odottamattoman hyvin, mutta myös siksi, koska Haavisto oli noissa Soinin ajatusmallin vastakohtaa edustavista ehdokkaista ainoa, joka ei ratsastanut sillä "antijytkyllä" jo kampanja-aikanaan ja pesi silti tuon, pardon my french, persuehdokkaan aika puhtaasti kuusi nolla.
Mutta nyt se mikä asia mun hymyn saa taas hyytymään, on tuo järjetön mustamaalaamiskeskustelu, mikä näin vaalien alla on käynnissä. Ok, on hyvinkin suotavaa tuoda esille omia ajatuksiaan vaaleista, tulevasta presidentistä ja eduista vastustajaan nähden, mutta se, mitä en ymmärrä, on että miksi ihmeessä tähän pitää tuoda mukaan se järjetön vastakkainasettelu ja toisen ehdokkaan armoton dissaaminen - ovathan molemmat, kovinkin järkevät ehdokkaamme siitä itsekin irtisanoutuneet?! Valitaanko me ihan oikeasti presidenttiä sillä perusteella, että napataan valtaan se vähemmän huono? Tai se, joka sattuu olemaan vain toinen niistä, joita ei ikinä suostuisi syystä tai toisesta muutenkaan äänestämään?
Totesin tuossa yksi päivä jo Kimmollekin, että täällä Helsingissä asuessa ihanien, liberaalien ystävien ympäröimänä sitä välillä ihan oikeasti unohtaa, että ei tämä Suomi ihan niin suvaitsevainen olekaan kuin mitä oma lähiympäristöni antaa ymmärtää. Luen selkeästi myös omanlaisia blogejakin, koska ainakin neljä viidestä lempparistani on selkeästi innostunut kannattamaan Haavistoa presidentiksi. Heräsin kuitenkin todellisuuteen huomatessani yhden Facebook-kaverini kirjoittavan ihan tosissaan seinälleen, että "vai että Suomeen joku kiintiö hintti sivari presidentiksi, ei v*tussa!!" Kyllä, presidentin tärkein ominaisuushan on siis aivan ehdottomasti seksuaalinen suuntautuminen, ja onhan tämä maa nyt tosiaan mennyt aivan järjettömästi huonompaan suuntaan kun edellinen pressamme Tarjakin on armeijan käymätön naikkonen. Vai hupsista, unohtuiko tuo pieni pointti kokonaan keskustelusta, kun alettiin miettiä voiko sivari olla presidentti?
Mutta eihän se suvaitsemattomuus siihen lopu, minkä huomaa selkeästi näistä "mielummin vaikka hintti kuin mikään porvari___presidentti joka vie köyhiltä viimeisetkin rahat!!!11"-vastakommenteista. Ihanko oikeasti ajatellaan, että tällä lähinnä edustuksellisella, ulkopoliittisella hahmolla olisi mitään tekemistä köyhyyden poistamisen kanssa? Tai vaikka ei tartuttaisi siihenkään, niin miten paljon tuota hra. Niinistön vaaliohjelmaa on sitten oikeasti tullut seurattua ja tutustuttua niihin sen pointteihin? Mutta hei, miksi ihmeessä tutustua, oman kannattaminen reilussa hengessähän nyt on ihan liian helppoa, otetaan ihmeessä jenkkilästä mallia ja napataan pari provosoivaa lokajuttua vastustajasta, niin jo on parempi kampanja pystyssä!! ..tai sitten ei. Nythän on kuitenkin kyse henkilövaaleista, ei eduskuntavaaleista, joissa toisten puolueiden näkemysten vastustaminen sentään on jokseenkin ymmärrettävää, ovathan ne niitä asioita, joita eduskuntaan äänestettävät ihmiset haluavat ajaa läpi.
Se mitä haluan tällä tekstilläni kuitenkin sanoa, on se, että vaikka miten ihana se oma suosikki olisi, en usko, että kumpikaan ehdokkaista arvostaa sitä, että se paremmuus pönkitetään toisen ehdokkaan huonommuuden kautta. Tietenkin vastustajan mielipiteet vaikuttavat siihen, miksi jotain toista tiettyä ehdokasta äänestää, mutta on vain pikkuisen naurettavaa asettaa tällaista negatiivista vastakkainasettelua, kun ehdokkaat eivät sitä itsekään harrasta. Koska niin tai näin, mielestäni Suomelle valitaan tällä toisella kierroksella hyvä ja uskottava presidentti, voitti kumpi ehdokas vaalit tahansa. Toki lupaan juhlia pientä voiton tanssia, jos oma suosikkini Haavisto jollain ilveellä nämä vaalit oikeasti veisi, edustaahan hän enemmän niitä omia arvojani, mutta en minä maasta uhkaa muuttavani, jos suomalaiset valitsevat itselleen poliitikkona huomattavasti kokeneemman hahmon ulkopolitiikkansa edustustehtäviä suorittamaan. Haavistolaiset ynnä muut nimittäin välillä ihan hippasen unohtavat, että suvaitsevaisuus se toimii toiseenkin suuntaan, tai ainakin ehkä kuuluisi kuulua! Ok, toki tiedostan, että myös omalla kohdallani tilanne olisi varmasti toinen, jos kakkoskierroksella paistattelisivat vastakkain Väyrynen ja Soini, mutta no, niistä kumpikaan tuskin sen suvaitsevaisuuden asialla ihan niin vahvasti olisivat muutenkaan läsnä.. :--D
Ja sitä paitsi, vielä sellainen pikkupointti tähän perään, että en ihan täysin ymmärrä tätä järjetöntä ÄÄNESTÄKÄÄ PRESIDENTTIÄ -vouhotusta. Totta kai äänestetään. Mutta mieleeni tulee vain sellainen hassu pieni seikka, että on se ihan pikkasen kummallista höyrytä yhdestä "edustushenkilön" valinnasta näin järjettömän paljon, ja unohtaa kaikki poliittinen kiinnostus seuraaviin kuntavaaleihin mennessä. Siis niihin kaikkein epäsuosituimpiin vaaleihin, joissa nyt vain sattumalta vaikutetaan kaikkein eniten juuri yhden pienen äänestäjän asioihin.. :---) Vai voiko joku rehellisesti väittää, että hänen elämänsä kannalta on tärkeämpää mistä presidentti puhuu edustuksellisella valtionvierailulla jonkun Hondurasin presidentin kanssa kuin se, että taas omalta lähialueelta lakkautetaan koulu tai lastenpsykiatrinen osasto, koska no, tarvitsevathan kunnat rahaa paljon tärkeämpiinkin asioihin, kuten vaikka Kauppakadun lämmittämiseen ja kunnanvaltuutettujen virkistysmatkoihin?
Tunnisteet: ajatuksia