Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

Urheiluvihaajan urheilupäiväkirja

keskiviikko 13. kesäkuuta 2012

Urheiluvihaajan urheilupäiväkirja

Minä vihaan sitä, että sängystä pitää nousta liian aikaisin. Vihaan myös sitä, että pelkillä leivonnaisilla ei voi elää. Vihaan hengästymistä, vihaan sohvalta poistumista, vihaan urheilullisia vaatteita ja vihaan veden juomista. Vihaan myös megaurheilullisia ihmisiä, mutta ennen kaikkea vihaan itse urheilemista. Ja oikeastaan  vihaan kaikkea muutakin urheilua maailmassa. Piste.  
Minun mielestäni tosiaan ihmiset, jotka sanovat elävänsä urheilulla, ovat vähintäänkin epäilyttäviä. Se, että joku vapaaehtoisesti  rääkkää itseään päivittäin hikoiluun ja hengästymiseen johtavalla toiminnalla, on omituista. Onhan vaihtoehtona ihan vain hengailla sohvalla, lukea mukavia kauneusjuttuja blogeista ja syödä pullaa. Mitä sitten jos oma keskivartalonseutu ei ole ihan timmeimmillään, tai reidet eivät pauku lihaksikkuudestaan kun kävelee eteenpäin, ihan hyviähän sitä ollaan muutenkin! Ja mitä sitten, jos ei jaksa juosta bussipysäkille kun huomaa olevansa vähän myöhässä, tuleehan sieltä 10 minuutin päästä uusi bussi. Ja hei, pieni epätimmiytyminen, sehän kuuluu vain ikääntymiseen, johan minä elokuussa täytän 25 vuotta!

Mutta tänä keväänä olen kuitenkin herännyt muutamaan pieneen itsenikehittämisjuttuun, ja kuten jo sosiaalisten suhteiden kanssa on käynyt, olen tajunnut, että tärkeintä elämässä on mukavuusalueeltaan poistuminen. Joten minä, penkkiurheiluakin kammoksuva yksilö, päätin hankkia helmikuussa salijäsenyyden. Ja kun saleilu ei tällaisilla aurinkoisilla keleillä ihan niin hirveästi natsaa, päätin alkaa juoksemaan. Tavoitteena juosta syyskuun ensimmäinen päivä 10 kilometrin lenkki alle tunnissa, vaikka kunnon kohottamiseni alkaa, jos nyt ei ihan nollasta, niin kakkosesta. Ja sitä paitsi, minähän vihaan juoksemista.
 
Siispä vaikka edelleen hengästyminen on kamalinta mitä tiedän, ja vaikka saisin tänäänkin lusmuilla kotona ihan hyvin kolmeen saakka neljän seinän sisällä, minä lähden nyt juoksemaan. Lähden, vaikka inhoan sitä, ja lähden, vaikka tekisikin mieli leipoa aamupalaksi Daim-pikkuleipiä. Lähden silti, koska vaikka nukkuminen voittaa urheilun tuoman energiafiiliksen, ei se voita terveyttä ja hyvinvointoa. Tai no.... No, ei voita, mutta ennen kaikkea se ei voita sitä fiilistä, mikä mulle urheilusta tulee: tunnetta, että on voittanut itsensä. Että pystyy todella johonkin, mihin ei olisi kuvitellut pystyvänsä, ja huomaa jopa tietyllälailla nauttivansa siitä.

Jos minä voin vaikuttaa siihen, miltä minusta tuntuu ja miltä ulkoisesti näytän, minähän teen sen. Nimittäin kun käy viikossa vähintään 3-4 kertaa urheilemassa, se sohvalla makaaminenkin tuntuu yllättävän paljon kivemmalta ja ansaimmatulta. Olenhan oikeasti tehnyt jotain, koska jotain tekemiseen ihmisvartalo on tarkoitettu. Enää se ei saa liikuntaa alkuperäisen tarkoituksensa saati fyysisen työntakia, mutta se voi saada liikuntaa urheilun takia. Ja se liikunta yksinkertaisesti on ainoa asia, joka takaa oman fyysisen jaksamisensakin, valitettavasti, vaikka miten kiva tuollainen lause olisikin tyrmätä himourheilijoiden huuhaahömpäksi. Ja hei, sitä paitsi: saattaahan tuossa vähän vaikka vahingossa ruskettua, kun kirmailee rantateitä pitkin Marjaniemeen ja takaisin pelkissä shortseissa ja topissa. ;---)

Tunnisteet: , ,

35 kommenttia:

13. kesäkuuta 2012 klo 9.51 , Blogger Senja kirjoitti...

tosta se yleensä lähtee ;) ensin pakottaudutaan ja hupsis, kohta huomataan että urheilu on osa elämää, elämätapa, eikä ilman sitä enää voi olla. aivot ja mieli tottuu tiettyyn urheilumäärään viikossa ja kaipaa sitä. eikä se enää ole pakkopullaa! :) ihana kuulla että oot astunut oman mukavuusalueesi ulkopuolelle, ihailtavaa! itestäni en voi sanoa samaa, lenkkeily kyllä maistuu mutta se kuntosali............

 
13. kesäkuuta 2012 klo 10.00 , Blogger Jenna kirjoitti...

Todella hyvä postaus :> Mä itse en oo ollut mikään liikunnanvihaaja, päin vastoin. Oon aina pelannut korista ja muutenkin tykännyt melkein kaikista JOUKKUElajeista. Nyt kun pelaaminen loppui, niin mun oli ihan älyttömän vaikea saada itseäni liikkeelle. Se sohvalla makaaminen on niin paljon kivempaa. Pullan syömisestä puhumattakaan! Keväällä kuitenkin otin itseäni niskasta kiinni ja oon nyt aloittanut lenkkeilyn. Itseasiassa tänään ollaan menossa kaverin kanssa ostamaan salikortteja, eli eiköhän tääkin tyttö ala pian urheilemaan. Sen kuitenkin lupaan, että sohvalla makoilua ja herkkuja EN unohda!

Tsemppiä lenkkeilyyn :>

 
13. kesäkuuta 2012 klo 10.15 , Blogger veerra kirjoitti...

Näyttää hyvin paljon samalta kun mun treenikamat, pinkkiä ja mustaa :D kengät on ihanat, mulla olis uusien osto edessä!

 
13. kesäkuuta 2012 klo 10.28 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Tsemppiä tavoitteen saavuttamiseksi! :)

 
13. kesäkuuta 2012 klo 10.35 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Oon aika samanlaisessa tilanteessa. Oon vasta aloittanut juoksemisen, vaikka urheilu onkin hyi ällöä ja kamalaa. Penkkiurheilun olen sentään ymmärtänyt, kun sen on voinut tehdä turvalliselta ktisohvalta käsin. Eikä sillä että vartaloni sanoisi että on jo korkea aika liikkua, niin ei nimittäin ole, mutta olen vaan ajatellut että ehkä se urheileminen olisi fiksua. Katotaan mitä tästä tulee, tavoite ei ole tulla huippu-urheilijaksi mutta kuitenkin. Pitäisi kai itsekin vaan hankkia tollaset ihanat pinkit varusteet :D

 
13. kesäkuuta 2012 klo 10.51 , Blogger Kissaämmä! kirjoitti...

Jep, mäkin eläisin mieluiten pullalla. Ja myöskin vihasin urheilua, mutta kun sitä harrastaa usein ja siihen tottuu, niin sitä huomaa yhtäkkiä kaipaavansa. Nykyään mulle on kamalaa pitää näitä välipäiviä! Ja etenkin kun huomaa ne positiiviset vaikutukset, psyykkiset ja fyysiset, se on upeeta!

 
13. kesäkuuta 2012 klo 11.33 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

wow,sulla on tosi kova tavoite ! Varmaan teet sen eteen kanssa töitä!
Oon urheillut koko pienen ikäni ja juoksen just ja just ton 10km 60 minuuttiin. Mutta Onnea sulle !!!!

 
13. kesäkuuta 2012 klo 11.36 , Blogger The beautiful ones kirjoitti...

mahtavaa että oot tehnyt selkeen tavotteen, toivottavasti se pitää :) voisit tehdä enemmän tälläsiä postauksia, tää oli mahtava ja tsemppaava meille lukijoillekkin! Tuli nyt itelläkin ihan lenkkifiilis.

 
13. kesäkuuta 2012 klo 11.46 , Blogger Linda kirjoitti...

ajattelitko osallistua midnight runiin sillon 1.9.? :) siinä ois ainakin hyvää tavotetta ja se tapahtuma on IHANA!!

 
13. kesäkuuta 2012 klo 11.51 , Blogger Maaria kirjoitti...

Olen liikkunut teininä säännöllisesti, mutta pakkopullaa se silti aina oli. Nyt yritän taas aloittaa kunnon kohottamisen. Ainoa motivaatio minulla on liikkua juurikin ulkonäön, jaksamisen sekä hyvän omatunnon vuoksi. Ainoa liikuntamuoto mistä nautin on bodycombat, mutta minulla ei ole varaa maksaa jumppakorttia vain yhden jumpan vuoksi.

Minäkin vihaan, mm. sitä veden juomista.

 
13. kesäkuuta 2012 klo 12.08 , Blogger Erika kirjoitti...

Olen ihan samanlainen kuin sinä: vihaan urheilua. Joskus on kuitenkin ihan pakko lähteä reippaalle kävelylenkille tai pyöräilemään, ellei muuten, niin ainakin ihan siksi, että tulee jotenkin pidettyä kuntoa yllä. :)

 
13. kesäkuuta 2012 klo 12.48 , Blogger paula kirjoitti...

hahhaa, vesi on paras juoma ikinä! ja urheilukin on kivaa kunhan löytää ne itelle sopivat lajit :) kuntosalia vihaan ja lenkkeilyä paitsi sillon ku se yhtäkkiä sujuukin. niin ja kesällä se rusketus on toki hyvä lisämotivaattori täälläkin! mutta vaikka ois miten kivakin laji, niin oon kyllä tosi laiska kotoa mihinkään treeneihin lähtemään, varsinkin jos ne treenit tapahtuu yhtään hankalamman matkan päässä. rollerderbyhommissa oon kyllä yllättäny ittenikin innostuksellani lähteä harkkaamaan, vaikka se tietäis pahimmillaan 1,5 tunnin bussimatkaa suuntaansa. kaikista ihaninta olis käydä aamulenkillä ennen töihin lähtöä, mut se on aika utopistista mulle kun hädin tuskin saan itteni ylös sängystä niin, että ehin edes jokseenkin aikasin töihin. nyt sentään oon pyöräillyt töihin aina ku pystyy, eikös sekin oo jo jotain :D tärkeintä olis kyllä saada itelleen joku rutiini siihen liikuntaan, mulla aina lenkkeilyn kaa käy niin, että käyn kerran tai pari ja oon ihan fiiliksissä et hei tää voiskin olla kivaa, mut sit tulee joku tauko ja sit on taas kauhee psyykkaaminen, että saa ittensä lähtemään uudestaan sinne lenkkipolulle.

 
13. kesäkuuta 2012 klo 13.02 , Blogger llaura kirjoitti...

no höpöhöpö, 10km/h on vielä kunnon kuntojuoksijalle ihan hölkkätahti :D jos mulla menee nyt 8,5 kilometrin lenkkiin tunti, niin eihän toi tarkota kun sitä, että jaksan oikeasti juosta koko matkan, enkä välillä kävele muutamaan otteeseen niin kuin nyt teen. ja jos on tavotteena juosta 10km alle tuntiin, niin johan se 00:59:59 aika on alle tunti ;--) ja ei kai se koko elämänsä kestänyt urheiluharrastus automaattisesti hyvää kestävyysjuoksijaa tee ;--D

 
13. kesäkuuta 2012 klo 13.36 , Blogger llaura kirjoitti...

joo no elämäntapa on jo aika kova tavote, mutta aluks voisin toivoa, etten enää VIHAISI urheilemaan lähtemistä niin paljon.. :--D emmäkään salilla puntin puolella käy, kivoissa jumpissa sit :)

 
13. kesäkuuta 2012 klo 13.37 , Blogger llaura kirjoitti...

joo pullaa ei kannata kyllä jättää, mutta jos vähän liikkuu niin sitäkin saa ihan huoletta syödä ;--) ja kiitos, tsemppiä myös sinne!

 
13. kesäkuuta 2012 klo 13.38 , Blogger llaura kirjoitti...

mä sain noin vähän etukäteissynttärilahjaks, että pääsen kesälläkin juoksemaan :) en oo normaalisti kyllä sit yhtään pinkkityttö, mutta urheiluvaatteissa sekin väri menee :D

 
13. kesäkuuta 2012 klo 13.38 , Blogger llaura kirjoitti...

kiitos!

 
13. kesäkuuta 2012 klo 13.47 , Blogger llaura kirjoitti...

onhan se fiksua, ja vaikkei se kroppa näyttäisikään olevan urheilun tarpeessa, niin kyllä se vaan sitä vaatii pysyäkseen kunnossa :) ihan jo noin oman terveydenkin kannalta :)

 
13. kesäkuuta 2012 klo 13.48 , Blogger llaura kirjoitti...

se on ihan parasta kun pääsee siihen draiviin että välipäivät on urheilupäiviä pahempia! sitä odotellessa, nyt saan vielä pakottaa itteni aika vahvasti jokaiselle lenkille erikseen :D

 
13. kesäkuuta 2012 klo 13.48 , Blogger llaura kirjoitti...

toivottavasti! ja pitää tehdä näitä jos tällasista tykkäätte, toivon nimittäin kovasti ettei tää urheiluinnostus ihan heti lopahda! :)

 
13. kesäkuuta 2012 klo 13.49 , Blogger llaura kirjoitti...

on se ollu mielessä, mut pitää kattella :) oon aikamoinen erakkourheilija, et mulle parasta on saada juosta yksin tota merenrantaa edes takaisin, mutta oishan toikin hauska kokemus varmasti! :)

 
13. kesäkuuta 2012 klo 13.50 , Blogger llaura kirjoitti...

mäkään en käynyt salilla aluks kun vaan spinningeissä, mutta kummasti sitä alko löytyä muitakin tunteja kun vaan kunnolla jaksoi kokeilla uusiakin juttuja :) bodycombat on kyllä yks lemppareista, mutta itsellä ainakin juurikin vaihtelevuus lisää motivaatiota huomattavasti :)

 
13. kesäkuuta 2012 klo 13.51 , Blogger llaura kirjoitti...

kyllähän se kieltämättä hurjasti parantaa omaa oloaan kun jaksaa itsensä eteen jotain tehdä :) menee sitä aikaa paljon turhempaankin puuhaan!

 
13. kesäkuuta 2012 klo 13.53 , Blogger llaura kirjoitti...

veden juominen on tylsintä mitä maailmassa on..... kärsinkin varmaan kroonisesta nestehukasta pienissä määrin, mutta kun se on vaan niin vaikeeta saada juotua sitä hemmetin vettä :--D

mutta joo, tauot on aina pahimpia, koska sillon sen urheilun joutuu alottaa tavallaan joka kerta uudestaan. hmph! tää tavote syksyks tosin vähän helpottaa sitä alottamista, koska tiedän ettei ihan siinä sit riitä jos alkaa elokuussa vähän hölkkäilemään... :D

 
13. kesäkuuta 2012 klo 14.34 , Blogger Maria kirjoitti...

Ite en urheile sen takia, että olisin timmimmässä kunnossa tai paremman näköinen vaan sen takia, että siitä tulee todella hyvä mieli! (: Se on tosiaan kamala totuus, ettei sinne lenkille meinaa usein jaksaa lähteä, mutta kappas sen lenkin jälkeen on niin positiivinen fiilis että huhhuh. (: Kunhan ei vaan hengästytä liikaa. :D Mutta pienen treenin jälkeen alkaa varmasti tuntumaan hyvältä!
Hirveesti tsemiä lenkkipoluille!

 
13. kesäkuuta 2012 klo 17.23 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Onnea ja menestystä tavoitteen saavuttamiseen :)
Täytyy kyllä sanoa, että toi kymppi tuntiin ei ole ihan helppo nakki. Siis toki se juoksijalle ja juoksua harrastaneelle on ei-mitään, mutta jos et oo kauheesti juossut, niin kyllä siinä ihan saa kunnolla reenata ;)
Ite pääsen ehkä juost tuntiin, ja oon täs nyt puoltoista vuotta reenaillut ihan tavoitteellisesti + nuorena kestävyysjuoksua menestyksellä harrastanut. Toki ei oo tullut mitään kisaa tässä vedettyä, että menis kisavauhtia joka toki vähän parempi kuin tää normaali etanajuoksuvauhti :P Mutta tsemppiä yritykseen :)

 
13. kesäkuuta 2012 klo 18.15 , Anonymous tiiu kirjoitti...

awww, ihanaa rehellisyyttä alussa <3 itekin voisin elää pelkällä pullalla ja aikasin herääminen esim urheilun takia - what the heck?! muuten mun suhde liikuntaan on vähän ristiriitainen, tykkään valituista ja harvoista lajeista hulluna, mut perussali ja tyttöjumpat hyyyyi. onneks saa harrastaa niitä juttuja, joista tykkää ja jättää ne hölmöt lajit muille!

 
13. kesäkuuta 2012 klo 21.45 , Anonymous riia kirjoitti...

Kesken tän postauksen lukemisen oli pakko vetästä lenkkarit jalkaan ja käydä juoksemassa - huonon kunnon takia tosin vaan helkkarin pieni lenkki, mutta juoksimpahan koko matkan. Tästä tää lähtee! Kiitos motivoinnista :-D

Joukkuelajit on aina ollu lähellä sydäntä, mutta kun erosin jalkavammojen takia kilpavoimistelujoukkueesta, ei oo kauheemmin tullu sen jälkeen liikuttua.. Ja lenkkeily on ollu aina out of my mukavuusalue. Mut ehkä se on totta, pitää vaan astua pois sieltä mukavuusalueelta et sen alueen asiat tuntuu mukaville jatkossa!

 
13. kesäkuuta 2012 klo 23.08 , Anonymous yja kirjoitti...

Haha, ihan ku mun suusta koko postaus. Hengästyminen on kamalaa ja veden juonti unohtuu aina. Oon tänäänki juonut ehkä kolme lasillista vettä. MUTTA, olen myös nyt itse aloittanut lenkkeilyn. Ihan vaan siksi, etten olisi niin rapakunnossa. Muutin myös kotikotoa pois kerrostaloon, ja tuun hulluksi jos täältä kopista ei välillä pääse ulos :D Oon ehkä neljä kertaa käynyt nyt ja pakko myöntää, se on _ihan_ kivaa. Sohva houkuttelee kyl edelleen kovasti.

 
14. kesäkuuta 2012 klo 9.40 , Blogger llaura kirjoitti...

joo urheilun jälkeen kyl harvoin harmittaa, että tuli lähdettyä :D sen kun vaan aina muistais ennen lähtöäkin! kiitos!

 
14. kesäkuuta 2012 klo 9.42 , Blogger llaura kirjoitti...

tiedän että oon taas kärjistäny tätä juttua, mutta teiltä on ilmeisesti vähän jääny huomaamatta, että en mä eilen sitä juoksemista keksinyt alottaa :--D oon siis tosiaan "jotain" tehnyt jo tuolta helmikuusta asti, ja ihan mä omien tän hetken tulosten nimissä ton tavoitteen oon asettanu, ei se mikään tuulesta temmattu juttu ole mikä vain kuulostaa hyvältä :) en siis oo missään tykkikunnossa en, mutta en myöskään ihan niin rapameiningeissä kun te näemmä olette saaneet tästä tekstistäni kuvan :D

 
14. kesäkuuta 2012 klo 9.43 , Blogger llaura kirjoitti...

haha, mä vihaan kaikkia yhtään koreografisia tyttötunteja kans, arrrrgh :--D mutta onneks on olemassa esim. bodycombat jossa saa mäiskiä ja potkia niin paljon kuin sielu sietää, eihän niihin hyppyaerobicceihin ja zumbiin onneks kukaan pakota :)

 
14. kesäkuuta 2012 klo 9.44 , Blogger llaura kirjoitti...

haha, loistavaa!! :D siitä se lähtee, teidän pitää tulla kans tsemppaa mua tänne, kuumottelee joko oon lähellä tavotetta ;D

 
14. kesäkuuta 2012 klo 9.44 , Blogger llaura kirjoitti...

se on ihan kivaa kun pääsee siihen draiviin, mutta siihen draiviin pääseminen... no, on oma juttunsa sitten :D mutta hyvä jos pieni asunto motivoi ulospoistumiseen, siit se lähtee ;)

 
19. kesäkuuta 2012 klo 10.09 , Blogger Kissaämmä! kirjoitti...

Kyl se siitä, oikeesti! :) En ois itekään joskus uskonut, kun vielä harrastin kerran viikossa jos aina sitäkään...vaatii työtä mutta sit on kyl kivaa! :D

P.S. Mulla on muutto edessä ja löysin hirveen pinon slämejä jotka lueskelin tossa parina iltana läpi. Voi vitsi että tuli ikävä slämeilyä!!! :D Ja kaikkia tyttöjä! Joskus pitäis kyllä järjestää joku miitti missä voitais vaihtaa kuulumisia!

 

Lähetä kommentti

pst, ennen kuin jätät kommentin, lue tämä pieni FAQ/UKK :--)
Olen 178cm pitkä,
koirani on japaninpystykorva,
teen kollaasit ja muokkaan kuvani PhotoFiltrellä,
ja jos sinulle näkyy tässä blogissa valkoinen laatikko tekstin/kuvien päällä, en osaa tehdä sille mitään, mutta kokeile vaihtaa selainta vaikka Mozillaan siitä Exploreristasi, tai päivitä se omasi ainakin uudempaan versioon, josko se sitten auttaisi! :--)

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu