Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

Vielä muutama luettu kirja

torstai 15. joulukuuta 2011

Vielä muutama luettu kirja

Olen joulukuun aikana ehtinyt jo lukea kaksikin kirjaa loppuun, mikä on sinääsä ihan hyvä saavutus, että toisessa oli 405 sivua ja tässä jälkimmäisessä, jonka oon kokonaan lukenut joulukuun aikana oli 628 sivua! No, sen sit huomaakin tuosta kandityön edistymättömyydestä, mutta pitäähän sitä joskus muutakin ajatella kun koulua :--)

Ja koska nämä molemmat kirjat ovat mielestäni sellaisia, jotka herättivät äärettömän paljon ajatuksia, ja jos saisin itse päättää, kaikkien pitäisi nämä lukea, niin ajattelin niistä muutaman sanan taas täällä blogin puolella sanoa!

Ensimmäinen kirja oli Ayaan Hirsi Alin Pakomatkalla, jota tän vuoden ekassa kirjapostauksessa lukija mulle suositteli. Aivan mieletön kirja! Olen muutenkin varsin kiinnostunut maahanmuuttoasioista, maahanmuuttajien aseman parantamisesta ynnä muusta sen sellaisesta, joten tää kirja tuli niin oikeaan rakoon. (Aloinpa jopa pohtia mun kandityönkin viemistä vähän tonne maahanmuuttaja-asioihin päin.. :--D).

Kirja on siis somalialaisen Ayaan Hirsi Alin elämäkerrallinen teos niin lapsuudesta ja nuoruudesta Somialiassa, Saudi-Arabiassa ja Keniassakin kuin aikuiselämästä pakolaisena Hollannissa. Hirsi Ali on itse varsin vahva islamilaisuuden kritisoija, ja tämä kirja saikin ajattelemaan tuota itselleni niin vierasta uskontoa ja kulttuuria taas kerran aivan eri tavalla. Ja mikä ehkä mielettömintä yhdeltä teokselta, sai se mut pohtimaan tarkemmin myös esimerkiksi omaa poliittista suuntautumistani. On varsin vaikuttavaa lukea islamkritiikkiä ihmiseltä, joka on oikeasti siinä maailmassa elänyt ja kasvanut, antaa varmasti ajateltavaa! Välillä asiat olivat ehkä jopa liiankin mustavalkoisia, mutta suosittelen kriittisenä lukuelämyksenä tätä kyllä kaikille vähänkin aiheesta kiinnostuneille!



Toinen kirja, jonka juuri eilen päätökseen sain, oli niin ikään lukijani minulle suosittelema. Jodi Picoultin Yhdeksäntoista minuuttia kertoo koulusurmaajan tarinan monelta eri kantilta, ja kaikessa karmaisevassa ajankohtaisuudessaan mun tekis mieli pakottaa jokainen teini-ikäinen (koulukiusaaja) lukemaan tämä. Ja toki moni muukin. Tän lukemisen jälkeen ei enää oikeasti tiedä kenen puolella on ja missä asiassa. Ja että kuka on tehnyt väärin, koulumurhaaja vai häntä 12 vuotta putkeen kiusanneet ihmiset. Todella vaikuttava kirja.

Ainoa suositukseni on, että lukekaa tämä englanniksi! Mun mielestä tuo kirja oli ehkä vähän huonosti suomennettu, pysähdyin ainakin viidesti ihmettelemään mitä hemmettiä jollain jutulla oli tarkoitettu, kunnes tajusin, että se on suora käännös jostain englanninkielisestä sanonnasta, joka ei suoraan sanasta sanaan suomennettuna tarkoittanut kyllä yhtään mitään.. Muutenkin tossa kirjassa oli harvinaisen paljon suomennus-/kirjoitusvirheitä, joissain kohti puhuttiin väärästä nimestä vaikka tarkoitettiin ihan toista henkilöä jne. Eli jos kirjallisuus uppoaa englanniksi, niin tämä on ehdottomasti niitä teoksia, jotka kannattaa alkuperäiskielellä lukea!

Mutta. Nyt seuraa ehkä jotain sellaista, jota EN suosittele lukemaan, jos ET ole lukenut kirjaa, mutta haluat sen vielä lukea :D Jos siis jatkat tuon pienemmän printin lukemista, ja pilaan lukukokemuksesi, niin turha syyttää minua!

Eli haluaisin kysyä niiltä, jotka tän ovat jo lukeneet, mitä te tykkäsitte tuon kirjan lopusta?! Oonko ainoa, joka oikeasti pettyi siihen? Tai no, tein kyllä itselleni vähän saman kuin Pottereiden viimeisessä osassa, ja leikin, että ihan viimeistä lukua ei ollut olemassakaan. Mielestäni tolle kirjalle olisi ollut ehdottomasti kaikkein vaikuttavin loppu se toisiksi viimeinen luku, eli viimeinen, joka kertoi Peteristä. Jos se olisi jäänyt viimeiseksi, olisin varmaan itkenyt silmät päästäni, mutta nyt kirjan lopuks oli sellanen "lässynlää"-fiilis, ei se käy yhtään kuvaan! No, toisaalta rakastan raa'oissa kirjoissa juuri sitä vaikuttavuutta, joten mun mielestä tuohon tarinaan ympätty parin aikuisen välinen rakkaustarinakin oli "turha." Vai mitä te olette mieltä? :D

Ja nyt saa taas kaikki lukea: Mitkä teidän mielestänne ovat sellaisia kirjoja, jotka kaikkien tulisi lukea syystä tai toisesta? Mitkä on vaikuttaneet teihin kaikkein eniten :) ?

Tunnisteet:

23 kommenttia:

15. joulukuuta 2011 klo 13.19 , Blogger Torstai kirjoitti...

19 minuuttia on yksi vaikuttavimmista ja parhaista kirjoista koskaan
kaikkien pitäisi lukea se ja joo
englanniksi!

Muitakin Picouiltin kirjoja suosittelisin.

 
15. joulukuuta 2011 klo 15.22 , Blogger Emski kirjoitti...

Hmm.. Oon jo jonkin aikaa etsinyt uusia kirjoja, johon voisi upoutua, kuitenkaan löytämättä. Tää vaikuittais hyvältä vaihtoehdolta :)

http://coloryourstylee.blogspot.com/

 
15. joulukuuta 2011 klo 15.39 , Anonymous Janna kirjoitti...

Rakastuin blogiisi :) Jään seurailemaan!

 
15. joulukuuta 2011 klo 16.45 , Anonymous Inksu kirjoitti...

Paulo Coelhon Alkemisti! En ois uskonu että mikään kirja ikinä vois vaikuttaa ihmiseen niin paljon, mutta voin rehellisesti sanoa että Alkemistin luettuani mun suunta elämässä ja elämänkatsomus ylipäänsä muuttui ihan täysin. Positiiviseen suuntaan tietysti:)

Ja kun tosta islaminuskosta puhuit, niin suosittelen lukemaan myös aihetta käsittelevän Khaled Hosseinin Tuhat loistavaa aurinkoa -kirjan. Se kertoo siis naisen asemasta Afganistanissa, ehdottomasti lukemisen arvoinen kirja.

 
15. joulukuuta 2011 klo 17.29 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Deborah Spungen Nancy (And I Don't Want to Live This Life)
"Deborah Spungen kertoo kirjassa tyttärensä Nancy traagisesta elämästä, joka kesti vain 20 vuotta. Nancy oli alusta asti hyvin vaikea ja erilainen kuin muut, ja hän teki perheensä elämästä mahdotonta. Myöhemmin hän alkoi käyttää huumeita, ja seurusteli Sex Pistolsin Sid Viciousin kanssa. 20-vuotiaana hänet löydettiin murhattuna hotellihuoneesta."

 
15. joulukuuta 2011 klo 18.14 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Mä olen lukenut Ayaan Hirsi Alin Nomadin. En ole varma, onko kyseessä tuo sama kirja, jonka luit, koska luin itse kirjan englanninkielisenä. Todella vaikuttava teos juuri sen vuoksi, että kerrankin itse muslimikulttuurissa elänyt kritisoi omaa uskontoaan ja muslimikulttuureja. Mielestäni jokaisen poliitikon tulisi lukea kirja, sillä sen jälkeen työskenneltyäni koulussa, jossa on paljon muslimilapsia huomaan, että moni asia on juurikin niin kuin Hirsi Ali kirjoitti. On hienoa, että asioista uskalletaan kirjoittaa, sillä Suomessa ei juurikaan saa sanoa mitään maahanmuuttopolitiikasta ilman että tuomitaan rasisitiksi.

 
15. joulukuuta 2011 klo 18.18 , Blogger llaura kirjoitti...

Torstai: joo pitäis varmaan lukee niitä muitakin Picoultin kirjoja :)

Emski: suosittelen :)

Janna: kiva kuulla, tervetuloa mukaan!

Inksu: Hosseinin kirjan oonkin lukenu jo, se on ihan mieletön! ..mutta mä en tiedä onko vika mussa vai missä, mutta mä en tykkää Coelhon kirjoista sit ollenkaan :D oon niitä useamman lukenu, Alkemistkinkin, mutta ei oo mun juttu sit millään.

anonyymi: toi on ollu mulla varmaan sata vuotta lukulistalla, pitää yrittää ens kerralla viimestään kirjastosta se hakea mukaan!

anonyymi: juu samapa taitaa olla kyseessä. tosi vaikuttava kirja, ja tosiaan sen luetuttaisin kaikilla, ketkä on maahanmuuttajien kanssa tekemisissä! mutta toisaalta kuten sanoin, myös tuo pitää lukea varovasti, koska ei maailma ihan noin mustavalkoinen ole, vaikkakin nuo pointit ovatkin kirjassa täyttä asiaa :)

 
15. joulukuuta 2011 klo 18.42 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

luin juuri kirjan nimeltä vaiennettu Anna...kertoo seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
ihan järkyttävää luettavaa mutta silti sanon että lue...samalla järkyttävä mutta silmiä avaava kirja.
nasu86

 
15. joulukuuta 2011 klo 19.42 , Blogger Katri kirjoitti...

Minuakin hieman häiritsi 19 minuutin loppu. Tai toisaalta se oli jotenkin niin odotettavissa, mutta olisin halunnut ehkä jotain muuta.

Pakomatkalla laitan nyt lukulistalle!

Picoultin Sisareni puolesta on hyvä, mutta Koruton totuus todellinen pettymys ainakin minulle.

Maailmassa on satoja kirjoja, jotka jokaisen pitäisi lukea. Ei voi sanoa vain yhtä. 19 minuuttia on kyllä yksi niistä.

 
15. joulukuuta 2011 klo 21.34 , Blogger Tessa kirjoitti...

Tykkään näistä kirjapostauksista tosi paljon, tosi yllätys tietysti kirjabloggaajalta :). En ole lukenut kumpaakaan noista mainitsemistasi kirjoista.

Sellaiset kirjat, jotka kaikkien NYT kannattaisi lukea, ovat mielestäni Nälkäpeli -trilogian kirjat. Ensimmäisestä tulee elokuva ulos keväällä, joten juonipaljastuksilta voi olla sitten vaikeampi välttyä. Kirjat voi lukea kepeinä teoksina, mutta toisaalta ne ovat pelottava dystopiakuvaus.

Sitten toinen, tavallaan myös ajankohtainen nuorten kirja on Kuka on Jenna Fox? josta pidin paljon. Suosittelen myös Kazuo Ishiguron Ole luonani aina -teosta. Molemmat jälkimmäisistä ovat parhaimmillaan kun niitä aloittaessaan ei lue edes takakantta: Ne tarjoavat sellaisia yllätyksiä että on parempi, että ei tiedä mitä on tulossa.

 
15. joulukuuta 2011 klo 22.40 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Yann Martelin Piin elämä on uskomaton kirja! Se kertoo pojasta, joka ajelehtii tiikerin kanssa pelastusveneessä keskellä valtamerta monta kuukautta. Ekalla lukukerralla kirjailija sumutti ainakin minua hienosti, ja vasta jälkikäteen olen tajunnut että ei ehkä kannata uskoa kaikkea mitä lukee :)

-Riikka

 
16. joulukuuta 2011 klo 0.17 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Pistänpäs nämäkin kirjat korvan taakse tai ainakin lukemista odottavien kirjojen listaan. :) Ihanaa, että teet näitä kirjapostauksia.

Muhun eniten vaikuttaneista kirjoista tulee mieleen Tuhat loistavaa aurinkoa. :) Kirjassa muhun vetosi esimerkiksi se, että päähenkilöt elävät ihan erilaisessa kulttuurissa kuin me suomalaiset. Kirja sai pohtimaan naisen asemaa islamilaisessa kulttuurissa sekä sitä, kuinka monia asioita burqa kätkeekään alleen...

Tähän voisin sanoa myös Poikani Kevinin, mutta en suosittelisi sitä kaikille. Kirja oli hyvä ja lukukokemuksena vaikuttava. Jokin kirjassa kuitenkin mätti. (En viitsi tässä juonesta paljoakaan kertoa, jos joku ei ole vielä lukenut). Voi olla, että kiinnitin huomiota vähäpätöisiin seikkoihin, mutta jotenkin kirjan "pääkohta" oli kovin ennalta-arvattava ja miten sen sanoisi korni (ei ihan hakemani sana). En ehkä osannut kunnolla eläytyä tapahtumaan, eikä se herättänyt mussa suuriakaan tunteita.
Jollekulle toisella tää saattaa olla lukukokemuksena aivan erilainen, mutta mulle jäi tällaiset mietteet kirjasta. Tämä on siis vain mun mielipide, ei mikään yleinen totuus.

smes

 
16. joulukuuta 2011 klo 6.39 , Blogger Tessa kirjoitti...

Oli pakko tulla vielä uudelle kommentointikierrokselle :). Tuo Piin elämä on myös tosi hyvä. Olen listannut parhaita 2010 lukemiani kirjoja tänne http://aamuvirkkuyksisarvinen.blogspot.com/2011_01_01_archive.html ja niistä nostaisin esiin varsinkin Haruki Murakamin kaikki teokset (Norwegian Wood ilmestyy muuten keväällä suomeksi...) ja Richard Matthesonin Olen legendan. Kirjasta on tehty kolmekin eri elokuvaversiota mutta niistä esim. viimeinen päättyi ihan eri tavalla kauin kirja, ja kun kyseessä on vain ohut teos, suosittelen ehdottomasti lukemaan.

 
16. joulukuuta 2011 klo 9.25 , Anonymous Jenni kirjoitti...

Waris Dirien Aavikon kukka. Kirjan pohjalta tehtyä elokuvaa en kylläkään suosittele, ainakaan ennen kirjan lukemista.

 
16. joulukuuta 2011 klo 10.54 , Blogger llaura kirjoitti...

nasu86: kuulostaa mielenkiintoselta, toi pitää laittaa kyl kirjastolistaan!

Katri: en oo siis ainoa, hyvä! mutta toisaalta kirja oli kokonaisuudessaan kyllä niin vaikuttava, että ehkä sen lopun voi mitätöidä vaik mielessään :)

Tessa: kiitos vinkeistä, noi onkin ihan uusia teoksia mulle :) ! ja pitää ehdottomasti käydä kurkkimassa lisää sun blogista sit noita!

Riikka: kuulostaa tosi mielenkiintoselta, kiitos vinkistä! nää on loistavimpia kun en oo ite aiemmin kirjoista edes vielä kuullutkaan! :)

smes: Tuhat loistavaa aurinkoa oli kyl loistava, hotkin sen muistaakseni ihan parissa päivässä kun ei sitä malttanut käsistään laskea! ja oho, mä oon Poikani Kevinistä ihan päinvastasta mieltä, mun mielestä se oli vaikuttavin ja paras kirja mitä oon ikinä lukenu! :o enkä mä ikinä arvannu mitä tuleman pitää, ainakaan sitä perheosuutta siinä! no, tästä sen näkee miten makuja on monia, mutta onneks on kirjojakin :)

Jenni: heh, mulla on tokikin juuri niin, että oon nähny leffan, mutten lukenu kirjaa :) mutta toisaalta en usko että se elokuva pilaa varsinaisesti kirjan lukukokemusta, koska ainakin mun mielestä siinä on tärkeämpää se tarina, eikä niinkään juoni :) lukulistalla tuo kirja siis vielä, en oo sitä ehtinyt vielä itselleni lainata luettavaksi!

 
16. joulukuuta 2011 klo 11.51 , Blogger Hanna kirjoitti...

Molemmat kirjat kuulostivat mielenkiintoisilta! Olen ennenkin ottanut onnistuneita kirjavinkkejä sun blogistasi, joten taidanpa varata kirjastosta nuo molemmat :)

 
17. joulukuuta 2011 klo 0.38 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Mä en voi sanoa muuta ku rakastavani 19 minuuttia, joka sai mut lukemaan Jodin Sisareni puolesta. Rakkautta sekin. Sun kannattaa lukee se ! :D

 
17. joulukuuta 2011 klo 3.45 , Blogger Emilia kirjoitti...

Kiitos näistä kirjapostauksista. Tekisi mieli rientää kirjastoon lainaamaan kirjoja. Ainut mutta on se, että olen Australiassa enkä ole Suomeen palaamassa ennen juhannusta. Tänne matkalle mukaan ei lähtenyt kuin Edit Södergranin runokokoelma.

Pitää täällä ehkä käydä koluamassa kirppareita, jos löytäisi, joitakin kirjoja englanniksi. On nimittäin aika pitkä lista kirjoista, joita haluaisin lukea.

Viimeistään sitten ensi kesänä kirppareille ja kirjastoon kirjojen metsästykseen.

En ole pieneen toviin kirjoja ehtinyt lukemaan ollenkaan pari mainitsemisen arvoista kuitenkin

Augusten Burroughsin - juoksee saksien kanssa
Gabriel García Márquezin - sadan vuoden yksinäisyys

En ole lukenut juuri yhtään listaamistasi kirjoista, vielä joten en osaa sen tarkemmin sanoa tuletko pitämään näistä kirjoista lainkaan.

 
17. joulukuuta 2011 klo 12.52 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

19 minutesin loppu oli kyllä pettymys :-( pakko myöntää, että silti tällä hetkellä on viides lukukerta menossa - en vaan saa tarpeekseni tästä kirjasta! Ja englanniksi, tietty. Suosittelisin sulle myös Picoultin House Rules- kirjaa, kertoo Asperger-pojasta ja hänen perheestään.. Todella, todella koskettava. Tosin, vasta kaksi Picoultin kirjaa lukeneena voin kertoa, että kaikissa kirjoissa taitaa olla sama "kaava" - no, huomaat sitten kun luet tämän House Rules'n ;-)
myös Poikani Kevin kannattaa lukea, se on täysin erityylinen verrattuna Picoultin versioon koulusurmista, mutta ehdottomasti lukemisen arvoinen. Ja Kevinistä on tulossa elokuvakin, en malta odottaa!

t.laura

 
19. joulukuuta 2011 klo 12.35 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Hehee vitsit pitääkin kyllä lukea toi 19 minuuttia...

Itse suosittelen ehdottomasti lukemaan Marley ja minä, jos et sitä vielä ole lukenut, koiraihmisiä kun kuitenkin olet! Sanoisin sen olevan paras kirja jonka olen lukenut(sellaset 15 kertaa...), koko kirja niin täynnä tunnetta, että tuli niin naurettua ääneen kuin itkettyäkin hullun tavalla:D ihanaihanaihana<3

 
19. joulukuuta 2011 klo 14.27 , Blogger HerminiCa kirjoitti...

Maassa maan tavalla, samoin uskonto. Itse olen etelä-euroopasta- muslimi kuitenkin. Ja meillä islam on aivan jotakin muuta kuin muissa islamilaisissa maissa. Siellä lähinnä katsotaan kieroon naisia jotka mahd. hunnuttautuvat ja kaikki niin myös naiset kuin miehetkin käyvät baareissa ja juovat alkoholia- iästä riippumatta :)

 
19. joulukuuta 2011 klo 15.29 , Blogger llaura kirjoitti...

Hanna: toivottavasti tykkäät noistakin :)

anonyymi: pitänee lainata sekin joskus :)

Emilia: kai sielläkin jotain kirjastoja/kirjakauppoja löytyy :) ?! kiitos noista vinkeistä, pitää laittaa ylös!

laura: joo pitää varmasti lukea muitakin Jodin kirjoja :) Mä oon lukenu ton Poikani Kevinin jokunen vuosi sitten, se oli mun mielestä ehdottomasti parempi, jos noita nyt vertailemaan pitää lähteä! ja mä en halua kyl ehkä sitä leffaa nähdä, kirja oli liian hyvä :D

anonyymi: hehs, kuulostaa hauskalta kirjalta :)

HerminiCa: ehdottomasti :) kuten tosiaan sanoinkin, tuohonkin kirjaan kannattaa suhtautua kriittisesti, ei kaikki ole niin mustavalkoista että tietty uskonto on paha ja toinen hyvä. mutta kärjistäen sitä saa parhaiten keskustelua toki aikaan!

 
21. joulukuuta 2011 klo 10.00 , Anonymous Marie kirjoitti...

Ah,tykkään sun kirjapostauksista!!! <3 Pakomatkalla oli aivan mieletön kirja, lainasin sen ihan sattumalta kirjastosta kesällä ja se onkin yks vaikuttavimmista kirjoista mitä oon tänä vuonna lukenu! Pisti todella ajattelemaan, vaikka tosiaan sen kuvaama maailma onkin aika mustavalkoinen.

Tykkään muutenkin elämäkerroista, tuleeko mieleen muita hyviä joita oisit lukenu? :)

 

Lähetä kommentti

pst, ennen kuin jätät kommentin, lue tämä pieni FAQ/UKK :--)
Olen 178cm pitkä,
koirani on japaninpystykorva,
teen kollaasit ja muokkaan kuvani PhotoFiltrellä,
ja jos sinulle näkyy tässä blogissa valkoinen laatikko tekstin/kuvien päällä, en osaa tehdä sille mitään, mutta kokeile vaihtaa selainta vaikka Mozillaan siitä Exploreristasi, tai päivitä se omasi ainakin uudempaan versioon, josko se sitten auttaisi! :--)

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu